Image Slider

Lumikukkia -neule

helmikuuta 19, 2017



Jos on jäänyt lankoja kerä tai kaksi ylimääräiseksi pyörimään laatikon pohjalle, niin siitä kannattaa kehitellä neule niin, että alkaa vaan virkkailemaan tai neulomaan, ilman mitään suurempaa suunnitelmaa. Kannattiko, sillä hetken päästä huomaa, että kappas, lanka loppui. Mikä sitten neuvoksi ja kuinka pelastaa jo aloitettu neule? Järkevintä on suunnata lähimpään lankakauppaan ja muistaa tarkasti langan vahvuus ja vyötekin kannattaa ottaa mukaan, jotta tietää, että minkä vahvuista lankaa on hakemassa. 

Kun lanka on jo vuoden vanhaa, niin on turha kuvitellakaan, että sitä enää löytyisi ja vielä samaa värjäyserää. On viisainta tehdä rajumpi veto ja valikoida saman vahvuista ja tyyppistä lankaa, mutta ihan eri väriä. Näin saa tyylikkäämmän version, kuin se, että olisi epätoivoisesti yrittänyt samaa sävyä etsiä. Vaikka neulelanka voi näyttää sisällä saman sävyiseltä, niin luonnonvalossa se ikävä totuus sitten iskee. Minä valitsin puuterisävyn, lanka ei ollut samaa, mutta lähellä valkoisen vahvuutta ja metrimääräkin oli sama. Valkoinen on Oulunkylän lankamaailman valikoimista Babyull Viking ja tästä valkoisesta neulemekosta jäi neljä kerää ja tämä puuteri on CiaoTrunte Hjerte Garn lankoja ja molemmat merinovillaa ja pehmeitä vauvalankoja, jotka eivät kutita paljastakaan ihoa. 

Suosittelen kuitenkin miettimään sitä mallia etukäteen ja pohtimaan lankamenekkiä myös myyjien avustuksella, jotta ei tarvitse turhia jännittää ja koko fiilis saattaa neulomisesta hävitä. No, minä olen sitkeä sissi ja kehittelen yleensä aina näitä malleja työn edetessä, tai minulla on joku pieni idea, mutta harvoin se sitten sellaisenaan toteutuu. Jos on neulonut paljon, silloin se on hauskaa, mutta jos ei ole varma omista taidoista, niin en suosittele, jotta ei langat, arvokkaita kun ovat, mene ihan hukkaan.

Jos olet taitava neuloja, niin kannattaa antaa lankojen viedä mukanaan ja ilotella myös niillä langoilla, joita jää yli edellisistä neulomuksista.
Tämän neuleen tein niin, että virkkasin pitsikukkia kaarrokkeeksi ja ompelin ne yhteen. Seuraavaksi virkkasin pitsiä kaarrokkeen reunaan, jotta sain reunan suoraksi ja poimin sitten silmukat reunasta pyöröpuikoille ja lähdin neulomaan sileää alaspäin. Hihojen kohdalla tein niille kuuluvat aukot ja sitten kikkailin miehustaa ja hihoja vuorotellen neuloen, jotta saisin langan riittämään yhtä pitkälle. Tämä olikin sellainen tee ja pura -osio, mutta lopulta onnistuin ja pääsin jatkamaan puuterin värisellä langalla. Kukkia tuli virkattua liian monta, joten nehän sopikin mainiosti hihojen reunaan. Tein ne muuten samoin kuin kaarrokkeessa, mutta kiinnitin ne tällä kertaa neulottuun hihan reunaan virkaten. Helmaan virkkasin ensin pari riviä kiinteitä silmukoita ja sitten viimeinen rivi rapuvirkkausta. Helma täytyi kastella kunnolla ja silitellä ja lopuksi pingottaa neuloilla, jotta sain sen suoraksi, sillä se pyrki kääntymään rullalle. No eipä käänny enään.


Neuleen nimesin Lumikukkia nimiseksi ja olkoon tämä viimeinen tälle talvelle, sillä minusta se talvenselkä on vähän niinkuin taitettu ja maaliskuussa alkaa jo kevät. Uudet langat jo odottavat tuolla kassissa, kuten varmasti instaani seuranneet huomasivat eilen. Tällä kertaa jätin pari kerää kahdeksi viikoksi Lankamaailmaan varalle, jotta ei tule näitä ylimääräisiä keriä ostetuksi. Lankakaupat sallivat tämän tai langat saa vaihtaa toiseen, mikäli niitä jää yli. Tässä on kuitenkin joku aikaraja, joten nopeasti täytyy lanka sitten vaihtaa. Nyt sitten pitäisi alkaa suunnittelemaan tulevan neuleeni mallia. Mitenhän sen toteuttaisi?









Pytyllä on väliä

helmikuuta 17, 2017

Olen tässä useampaan otteeseen tehnyt vessa-aiheisia postauksia, milloin haaveillen uudesta vessasta, milloin ahertanut lattiaa uusien ja seiniä maalaten, mutta oikeastaan koskaan en ole itse pöntöstä maininnutkaan. Se on kuitenkin se tärkein juttu siellä vessassa. Vessat eivät vieläkään ole saavuttaneet suomalaisissa kodeissa sitä arvostusta, mitä niille oikeastaan kuuluisi. Yleensä vessatiloista nipistetään rakennusvaiheessa reippaasti niin, että sinne hädin tuskin mahtuu se pytty ja allas kaapiston kera. 

Ammoisina aikoina vessat olivat kerrostaloissa niin pieniä, että sinne piti mennä melkein peruuttaen ja kun pytyllä istui, niin pää olikin sitten melkein lavuaarissa, olen kuullut kerrottavan. No toivottavasti ei näin ole enää, ainakaan monessa vanhassa talossa. 

 Helsingin  kantakaupunkiin rakennettiin vesi- ja viemäriverkosto 1880-luvulla ja sitä laajennettiin sitten Töölöön ja Kallioon 1900-luvulla. Käyttövesi otettiin Vantaanjoesta ja viemärit laskettiin iloisesti suoraan mereen. Hajuhaitat olivat varmaan melkoiset, varsinkin kesällä, joten kymmeneksi vuodeksi vesivessojen rakentaminen kiellettiin ja vasta sitten, kun jätevettä käsitteleviä saostuskaivoja rakennettiin, ne sallittiin uudelleen. Vessabuumi käynnistyi ja pikkuhiljaa vessoja alettiin rakentamaan helsinkiläistaloihin, mutta kaikilla ei kuitenkaan heti ollut omaa vessaa, vaan yhteisvessat löytyivät porraskäytävästä 1910-luvulla. Ulkohuusseja oli Helsingin puutalo- ja rintamamiesalueilla vielä monta vuosikymmentä.



Vessojen pesu ja varsinkin tuon wc-pytyn peseminen ei nyt ole mitään herkkua, mutta sekin täytyy tehdä. Meillä on vielä sellainen vanha pytty, jossa on kaaria ja koloja ja sitä on rasittava pyyhkiä ja pitää puhtaana.

 Uusinta uutta on tämä huuhtelukaulukseton pönttö, josta on jätetty turhat osat pois, joten pesukin helpottuu. Tämmöisen minäkin haluaisin ja mahdollisimman suoraviivaisen muotoilultaan, niin olisi peseminen kuin tanssia. Kyllä sillä pytyllä on väliä. Tähän wc-istuimeen kuuluu uudenlainen huuhtelumekanismi ja se säästää vettä 0,5 l jokaisella huuhtelulla verrattuna aiempaan, joten onhan se toki ekologisempi. Myös erityinen Smart-lasite helpottaa puhdistusta, sillä se sulaa sileämmäksi polttovaiheessa ja näin lika ei tartu pintaan kiinni niin helposti.



Miten minä nyt tälle pytty-alueelle eksyin, selittyy sillä, että pääsin ihan Tammisaaren tehtaalle asti lehdistön joukossa tutustumaan siihen, kuinka nämä wc:t ja altaat oikein tehdään. Arabian tehdas perustettiin 1873 ja se aloitti posliinipyttyjen valmistamisen vuotta myöhemmin ja nyt tätä perinnettä jatketaan Tammisaaressa. Geberit-konserniin kuuluvan Idon tehtaalla työskennellään viidessä vuorossa vuorokauden ympäri ja saniteettiposliinia, vesisäiliöitä ja pesualtaita valmistuu huikea määrä, pönttöjä noin 1000 vuorokaudessa. Suurimman osan töistä hoitaa robotit, mutta esimerkiksi suunnittelun, laadunvalvonnan, kokoamisen ja tuotteen pakkaamisen suorittaa ihminen. Tehtaalla työskentelee tällä hetkellä 180 henkilöä.


Kaikki alkaa tästä pienestä savipalasta, joita tuodaan laivalasteilla mm. Saksasta Inkoon satamaan ja Kemiön saarelta puolestaan tuodaan suomalaiset raaka-aineet. Massan valmistuksessa ei käytetä vaarallisia aineita. Wc pöntöt valetaan muottiin ja kuivatus, lasitus ja poltto vievät kokonaisuudessaan noin kolme päivää. Poltto tapahtuu 1200 asteessa ja niin vain tuli mieleeni keramiikkaharrastukseni ja se, kuinka samanlaisia vaiheita näissä oli. Tosin nopeampaa on tahti ja kuivatus, mutta vaikka savi tuntuikin hieman samalta kuin valkosavi,  niin ei tästä massasta voisi keramiikkatöitä tehdä.




Tässä odotellaan lasitusta, jonka tekee robotti näppärästi ja nopeasti.




Tässä uunituoreita wc-istuimia odottamassa robottitrukin kuljetusta. Trukit osasivat pysähtyä, kun ihminen seisoi tiellä ja piippaili sitten hetken kuluttua, että olisi tässä jo kiire, että väistyhän. Trukki ajeli reittejään ja kuljetti pöntöt pitkät matkat laaduntarkastukseen.

Olipa mielenkiintoinen retkipäivä ja olen kiitollinen kun sain olla mukana. 

Exuviance Night Lift ja Clarinsin boosterit

helmikuuta 15, 2017




Vaikka talviaurinko on tänään hellinyt ja sulostuttanut meitä, niin vien teidät kuvissa syksyn tunnelmaan. Satuin saamaan nämä loistokkaat tehotuotteet syksyllä, jolloin ne myös kuvasin, peläten tämän talven pimeyttä. Kappas vaan, tänään olisi voinut kuvailla valon puolesta jo vaikka mitä, eli lopputalvea kohti mennää, sovitaanko niin! 

Sain siis syksyn alussa tämän Exuviancen Night Lift voiteen testiin ja tämän käyttöajankohdaksi suunittelin syksyn ja talven pimeintä aikaa. Syy tähän löytyi varoituksesta, että auringonotto sekä tämän yhteiskäyttö saattaa aiheuttaa mahdollisuuden ihon palamiseen. Joten noudatin suosituksia, sillä halusin testailla tätä ilman pelkoa palamisesta. No, sitäpä pelkoa ei ole ollut, mitä nyt tänään se aurinko sitten hieman meitä ilahdutti.

Exuviance Age Reverse Night Lift on jo nimensäkin mukaan suunniteltu aikuisemman ihon kiinteyttämiselle ja yökäyttöön. Night lift  on voidemainen ja hieman paksuhko, miedosti tuoksuva, minä nuuhkin tätä ja minulle tulee mieleen ruusu, mutta joka tapauksessa hyvin hentoinen tuoksu tässä on. Tuubissa ilmoitetaan, että tuote auttaa kollageenin muodostamisessa ja kohottaa pienempiä juonteita ja ryppyjä, jolloin iho näyttää kiinteämmältä. Käytetään öisin ensimmäisenä tuotteena puhtaalle iholle ja sen jälkeen voidaan levittää muut tarvittavat yövoiteet. 

Käytin tätä öisin noin kahden kuukauden ajan ja kyllä on riittoisa puteli, kun tuntuu, että reippaasti puolet on vielä jäljellä. Tämän tuotteen päälle lisäsin aina ravitsevaa kosteusvoidetta. Ihoni ei ainakaan ärsyyntynyt tämän käytöstä, vaikka pelkona oli, että iho saattaa alkaa hennosti kuoriutumaan. Ihoni piti tästä ja luulen, että kaikki ne kasvohoidot tässä ennen joulua ja joulun jälkeen tämän kanssa, ovat saaneet ihoni väsymyksen suosta ja iho tuntuu oikeasti kiinteämmältä ja napakammalta. Ei minun juonteeni mihinkään tietysti lähteneet, mutta ehkä tuo ihon kirkastuminen saa kasvot freesimmäksi ja sehän on aina plussaa.



Nämä Clarinsin pikku boosterit ovat kyllä söpöjä jo ulkonäöltään ja tehokkaita seerumipommeja. Näitä voi sekoitella 3-5 tippaa kosteusvoiteeseen, naamioon tai vaikka meikkivoiteeseen, mutta yksinään näitä ei suositella käytettäväksi. 

Booster Detox:

  • mikäli ihosi on harmaa ja eloton, olet ollut juhlimassa, tupakoit tai ilmassa on suurempi määrä saasteita,niin tämä tiiviste auttaa juhlimisen, tupakoimisen yms. jälkeiseen ihon kunnostamiseen, eli tavallaan krapulatipat kasvoille.
Booster Repair:

  •  vähentää kiristävää tunnetta iholla, vähentää vaurioita korjaavaa vaikutusta ja auttaa ihon punoitukseen.
Booster Energy: 

  • tasapainottaa ihon toimintoja, kirkastaa ihon väriä ja vähentää väsymisen merkkejä
Tämä kolmikko on tehokas apu ihon vaativiin vaivoihin ja mikä parasta, näitä voi todella lisäillä vaikka meikkivoiteeseen, joten koko ihonhoitorutiinia ei tarvitse muuttaa. Kurkistus peiliin kertoo, mitä iho kulloinkin on vailla ja tehotiivisteitä voi käyttää kertaluonteisesti, viikon verran tai kuukauden. Itse testailin näitä hieman fiiliksen mukaan ja meikki näytti heti paremmalta, kun nämä tipat olivat mukana. Pienet putelit kulkevat myös kivasti matkalla mukana ja ovat pikkutunneille venyneiden iltojen pelastus. Talven selkä on kohta taitettu ja loppua kohti mennään, ainakin haaveissa, joten on hyvä alkaa valmistautumaan siihen enenevään valon määrän myös ihonhoidossa.

Oletko sinä ottanut tehotuotteet käyttöön näin lopputalvesta? 

Tuotteet pr-näytteitä

Auto Post Signature

Auto Post  Signature