Is it really over?

tammikuuta 03, 2014



Miten tässä oikein näin pääsi käymään? Sain amarylliksen lahjaksi ja ilahtuneena seurasin sen kasvua ja kukkien puhkeamista. Anopilla oli upea valkoinen amaryllis ja haaveilin omanikin sellaiseksi aukeavan. Mutta mitä, mitä!? En kai kastellut sitä liikaa/liian vähän? Joka tapauksessa pilalle meni ja sai kyytiä koko ryllis. No, entäpä kuusen laita. Joo, mies halusi säästää kuusen viikonloppuun ja yhdessä heitettäisiin se sitten pois. Kun aamulla katselin tuota neulasmattoa ja yöllä heräsin pari kertaa siihen, että pallot tippuivat vuorotellen lattialle, en todellakaan halunnut kestää enää päivääkään tuota rumilukseksi muuttunutta roskakasaa. Kastelinko liikaa/liian vähän? Tämä meni kyllä liian vähän liian myöhään osastolle, sillä se kerkesi välillä päästä kuivahtamaan ja se oli menoa se. Arvatkaa vaan oliko meillä neulasmattoa vähän muuallakin kun vain alusmatolla. Minulla meni toista tuntia siivota näitä neulasia, koska terassikin oli ihan vihreänä niistä. Nyt kyllä vakaasti aion harkita muovikuusen hankkimista seuraavaksi jouluksi. Mutta onneksi siihen on vielä hieman aikaa.


Ihan kaikki joulukoristeet eivät vielä lähteneet, sillä jotta jotain valoa olisi, aion säilytttää hetken muutamat jouluiset valot ja tähdet. Jouluruuat ovat pannassa, mutta torttuja viimeisen kerran pyöräytin pellillisen ja siihen saa nämä herkuttelut jäädä. Vähän haikein mielin laitoin silti koristeita pois. Koti tuntuu aina hieman tyhjältä joulukoristeiden siivoamisen jälkeen, mutta kaipa sitä on sitten kiva taas pikkuhiljaa alkaa sisustamaan, kunhan inspis iskee.


Näin jouluihmisenä olin hieman tyrmistynyt, kun joulusaunassa nuorempi tytär tuumasi, ettei hän erityisemmin pitänyt joulutraditioista ja jouluruuasta ja ei hän nyt oikein jouluihminenkään ole, mutta lahjoista hän kyllä pitää. Vanhempi tytär liittyi joukkoon ja kertoi, ettei hän ainakaan aio mitään jouluruokaa omille lapsilleen laittaa, kaikki on niin pahaa. Mitä? Pitäähän traditioita vähän olla ja ei meilläkään nyt mitään kummosia juttuja ole ollut, mutta ilmeisesti kriittinen vaihe on nyt iskenyt nuorisoon  ja he halusivat sen kanssani jakaa. Eihän siinä mitään, sen kun tekevät omat päätöksensä, sitten kun ovat aikuisia ja voihan olla, että mieli sitten muuttuu. Lapsuus on siis takanapäin, jolloin kaikki jouluun liittyvä oli ihanaa ja jännittävää ja jouluruokakaan ei niin pahalta maistunut tai siitä ei uskallettu marista pukkia odottaessa. Näin siis saatiin päätös meidän joulunajalle ja uusi vuosihan se juuri vaihtui, että uusia juttuja päin intomielellä.

                                                        With love,
                                                               M
Post Comment
Lähetä kommentti

Auto Post Signature

Auto Post  Signature