Mihin se viikonloppu meni?

tammikuuta 20, 2014
Kylläpäs tuo viikonloppu taas mennä hurahti niin, ettei meinannut perässä pysyä. En tiedä mihin ne tunnit katoaa, vaikka yritin herätä ajoissa ja nukkumaankin menin vasta yömyöhään. Kaikkea ei vaan tahdo keretä tehdä, mutta pakko on perusjutut kuitenkin suorittaa.
 Lauantaina käväisin zumbatunnilla ja hauskaa oli, mutta joku laiskamato iski sunnuntaina ja ajattelin tehdä niitä hommia mitkä aina jää kesken ja skippasin tunnin. Tosin se oli enemmänkin tanssitunti ei zumbaa ja kun ei mennä täysillä, niin huomaan, etten saa siitä niin paljoa irti. Onkohan tässä nyt selittelyn makua.
Ajattelin mennä kuvaamaan, tai harjoittelemaan kuvaamista, mutta jotenkin sitä tuli tuherrettua se aurinkoisin hetki ja niin se jäi. Ei siis tullut kuvia.
Huuto-netin vaatekasa lojui pitkin poikin vaatehuonetta ja nekin olisi pitänyt järjestää. Ei huvittanut ja niin sekin jäi. Tosin tänään se oli pakko tehdä ja tehtyä tuli, koska vaatteet pitää laittaa ostajille kohta postiin.
Olin niin suunnitellut väkertää tölkkiklipsujuttuja, mutta kummasti aika vierähti uusien blogien parissa ja kas kummaa oli aika tehdä se iltaruoka. En siis ennättänyt klipsujen kanssa touhuilla.
Harkkojen hakemisesta sain armahduksen, sillä toinen tytär sai kyydin kotiin ja minä sain siis lisää omaa aikaa. Löysin itseni sohvalta tölläämästä jotakin tylsää leffaa, ongelmavyyhtiä oli kerrakseen ja minä neuloin siinä samalla hieman taas haasteellista kuviota.




Mini m päätti kotiin tultuaan, että nyt tehdään niitä uusiokynttilöitä ja enhän minä raaskinut kieltääkään ja niin aloitimme kynttilänpätkien sulattelun ja luomivärin muruilla koristelun. Olin siinä vahtina ja samalla selailimme vanhemman tyttären kanssa kesätyöpaikoista ilmoituksia ja teimme hakemuksia. Kynttilänpätkät tuli sulatettua ja mini m poltteli niitä sitten  tyytyväisenä huoneessaan.
Illalla Scandal-sarjaa katsoessamme jouduin sitten purkamaan koko kappaleen, mitä olin viikon verran neulonut, sillä siitä tuli liian iso. Mies siinä vieressä ihmetteli, että onko tuossa järkeä ja minä vastasin hammasta purren, että juu, sehän on mukavinta se itse tekeminen, ei välttämättä valmis lopputulos. Niinpä.
Näin minun viikonloppuni meni. Vähän tuntui, että saako tästä rahat takaisin, kun mitään järkevää en saanut aikaiseksi. Mutta sitten taas, luulen, että vaikken ollutkaan tehokas durasell-pupu, niin mini m ja m tuntuivat tyytyväisiltä ja mieskin myhäili vieressä, kun en huidellut tanssitunneilla sun muualla.
Joskus näitä tämmöisiä viikonloppuja vain tulee ja ne täytyy ottaa sellaisina ja hyväksyä.

                                       With love,
                                             M
Post Comment
Lähetä kommentti

Auto Post Signature

Auto Post  Signature