Nyt ne ovat auenneet

toukokuuta 20, 2014

Voi, minä jo pelkäsin, että olen tuhonnut omenapuumme, kun niin myöhäisessä vaiheessa innostuin leikkaamaan niitä, mutta eipä ole huoli enää, kun eilen illalla tajusin niiden alkaneen kukkimaan. Nämä omenapuunkukat ovat minulle, pohjoisen tytölle joka vuosi niin ihme. Harmi, kun kukinta kestää vain hetken. Mutta ihaillaan nyt sen aikaa kun ne kukoistavat.







Niin kukoistavat pihanurmella muuten nämäkin ja kova homma niiden kitkemisessä tai myrkyttämisessä on. Olisiko kenelläkään hyviä ideoita näiden tuhoamiseen? Todella kovia myrkkyjä on tarjolla, mutten haluaisi käyttää pieneen pihaamme niitä. Ideoita otetaan mielellään vastaan.
Kovasti olen viime päivät pakertanut maalaushommien kimpussa, sillä kaikki ei tietenkään mennyt ihan kitkattomasti, kuten aiemmin jo kerroinkin. On aika haasteellista saada peitettyä mustalla ruskea kovapuu ja useita värikerroksia se onkin vaatinut. Haju näissä akrylaattimaaleissa on voimakas ja onneksi lasitetun parvekkeen saa avattua. Joka kerta, kun maali on hiukankin kuivahtanut, on pinta täynnä vaaleanvihreää siitepölyä. Tummassa puupinnassa sen todellakin huomaa, mutta nyt se sitten on helpompi pyyhkiä, kun sen näkee paremmin. Vielä olisi makuuhuoneen penkki maalattava ja sitten pääsee muihin hommiin. Maali on kylläkin ollut riittoisa, sillä olen litran purkilla vetänyt kaksi kertaa kolme tuolia, pöydän ja sohvan ja nyt sitten vielä sen penkin. Hommia siis riittää ja uni maittaa kaiken ahertamisen jälkeen. Taitaa olla niin, että töissä pääsee tällä hetkellä helpommalla.

                                              With love,
                                                     M
Post Comment
Lähetä kommentti

Auto Post Signature

Auto Post  Signature