Oma Aika

marraskuuta 08, 2014




Tämä päivä oli mielenkiintoinen, sillä pitkästä aikaa ei ollut kuskauskeikkaa eikä muutakaan, sillä tyttäret pölähtivät eilen SM-karsintakisamatkalle Turkuun ja palaavat vasta sunnuntaina yöllä puoli kahdeltatoista. Miehelläkin sattui olemaan peli, joten kunnon tankkaus ja mies halliin ja minulla oli kokonainen päivä itselleni. Harvinaista herkkua. Oikeastaan koko viikonloppu, sillä tytöt lähtivät suoraan koulusta matkalle, joten eilisen illan vietimme miehen kanssa kahden ja ihmettelimme talossa vallinnutta hiljaisuutta. Aamulla olin niin iloinen, kun heräsin vasta yhdeksän jälkeen ja mies sanoi jo olleensa huolissaan, kun vain nukuin ja hän oli käynyt monta kertaa katsomassa, että hengitänkö vielä. Kaipa se kroppakin tiesi, että minun tarvitsee vain olla minä eikä äiti tänään.


Kun mies oli lähtenyt peliinsä, niin  hoitelin muutamia blogikuvioita ja hyppäsin bussiin. Olisin voinut ottaa autonkin, mutta se olisi tietänyt kuskaamista miestä hallille ja takaisin, joten mieluusti bussissa köröttelin ja kun ei ollut aikataulua, niin  mikäs sen mukavampaa. Kävin matkalla vielä hoitamassa yhteistyökuvioita blogin asioissa ja sitten olikin jo Helsingin keskustassa. Minulla oli kamerakin mukana ja olin ajatellut kierrellä sisustuskaupoissa, mutta en kuitenkaan kehdannut ottaa kameraa esille, koska ihmisiä oli niin paljon, joten tyydyin katselemaan ja jotain mukaani ostamaankin. Ainoa kuva oli tuo Stockmannin kuusi, joten ei häävisti mennyt. Tyttären wanhain mekkoon katsastin kangasvalikoimaa Villisilkistä, mutta olin pyörtyä hinnoista. 270 e metri. Joo, täytyypä harkita. Kyseessä on vain miehusta, mutta silti.





Nämä Granitin tähtikulhot sitten kannoin kotiin ja hinta kun oli 12.90 e 4 kpl, niin olin tyytyväinen. Lisäksi nämä voi pestä koneessa, mikroon voi myös laittaa ja kestävät 225 asteen lämmön uunissa. Jotain herkkuja näissä voisi tehdä tai pikkunaksuja tarjoilla. Must have, anyway. Tajusin myöhemmin, että jee, mikä joululahjaidea. Täytyy palata takaisin Granit-liikkeeseen pikimmiten.
Vielä huominen päivä hiljaiseloa ja äidittömyyttä ja isäinpäiväkin vielä. Kaikki juhlakalun kestitseminen ja lahjanjako on minun vastuulla, yksin.
Itse asiassa, oman ajan vouhottaminen on turhan iso asia nykyisin. Kyllä ainakin mulle se päivä riittää ja sitten olen jo valmis ottamaan vastaan sen nirinän ja narinan ja silmien pyörittelemisen ja kaiken sen teini-ihanuuden....kunnes taas haluan hetken olla rauhassa.

                                                  With love,
                                                 M
Post Comment
Lähetä kommentti

Auto Post Signature

Auto Post  Signature