Image Slider

Välikausikengät från DinSko

helmikuuta 26, 2014
 Kevät tekee tuloaan, vaikkei sitä kyllä arvaisi, koska aurinkoa ei paljoa ole näkynyt. Tänään pilkahti hetken, mutta heti kun sain aurinkolasit silmille, se oli jo pilvessä ja siellä pysyi. Tätä pidennettyä syksyä pitäisi vielä jaksaa ja jospa se sitten pyrähtäisi se kevät kunnolla ja please, mahdollisimman pian! Aasinsiltana tässä voi hypätä välikausikenkiin. Itse pohjoisessa lapsuuteni ja nuoruuteni viettäneenä, muistan aina sen hetken keväällä, kun äiti antoi luvan mennä kouluun kävelykengillä. Saappaista, siis kumppareista sai luopua ja kotona vielä muistutettiin, ettei sitten kuralätäkössä hypitä, mikäli niitä koulumatkalta löytyisi. Voi sitä autuuden tunnetta ja keveyttä, kun raskaat kumisaappaat saivat kyytiä ja pienillä kengillä sipsuteltiin ylpeänä. Toki saattoihan ne olla siskon vanhat, mutta kuitenkin.
No, samoja minäkin paasasin kuralätäköistä, kun tytöt lähtivät kouluun pikkutyttöinä ja vaihtoivat välikausikenkiin tai lenkkareihin. Voin olla väärässä, mutten muista omilta nuoruusvuosilta erityisiä välikausikenkiä ja nyt ne ilolla otan vastaan. Pintamateriaaliltaan välikausikengät ovat tekonahkaa tai jotakin synteettistä, mutta eivät tunnu lainkaan epämukavalta tai kumimaiselta. Kengät kestävät yllättävän hyvin kosteutta ja jopa muutamien asteiden pakkasiakin. Joissakin oli kunnon vuoret, mutta tuskinpa näitä kenkiä oikeastaan kukaan pakkasilla käyttää.




Hinta-laatusuhde on kohdallaan ja jos näitä hyvin kohtelee, niin kyllä nämä pari kautta kestää. Nimittäin tämmöiset vanhempi tytär valitsi DinSkosta itselleen välikausikengiksi. Vetskarit ja soljet tuovat hieman rentoutta saappaisiin. Sopii niin hameen kuin farkkujen kanssa..niin ja näillä saa vähän lätäkössä vaikka hyppiä. Äiti antoi luvan.

                            With love,
                                   M

Dermalogica kasvohoidossa?

helmikuuta 25, 2014

Vaikka minulla oli viime viikolla vain kolmen päivän minihiihtoloma, ennätin shoppailujen jälkeisenä päivänä käväistä vielä kasvohoidossa pitkästä aikaa. Olin kyllä suunnitellut tätä jonkin aikaa ja kun löysin grouponilta tarjouksen Dermalogican kasvohoidosta, otin sen innokkaasti vastaan. Tämä liike sijaitsee Hakaniemessä ja täytyy sanoa, että yleisilmeeseen ei ollut paljoa panostettu. Kosmetologin tarvikkeet kylläkin löytyi ja peti, mihin kävin hyvin nuorehkon naisen opastamana. Tämä oli vähän seikkailuhengessä koko kasvohoito, sillä en ollut ottanut liikkeestä mitään selvää etukäteen, joten anti mennä vaan.
 Hoidon kulku noudatti kylläkin ihan oikeaa kaavaa, ensiksi puhdistus ja ihon tutkiminen ja sitten minulta tiedusteltiin, että mitä minä haluaisin, että tehdään. Kerroin, että jos siitä minun ihostani saisi selvää, mitä se tarvitsee ja sen mukaan mentäisi. Tyttö.., öhöm nuori kosmetologi kertoi hieman epävarmana, että josko noita punaisia kohtia T-alueella rauhoitettaisi ja se sopi minulle. Oltiin oikealla suunnalla ja hoito sujui ihan kitkatta ja jollain sähkövirralla imeytettiin naamio ja lopuksi laitettiin hoitovoiteet.
Yritin kysellä samalla, kun hän teki hoitoa, voiteista ja tuotteista, joita käytin ja tuntui, että hän ei ollut oikein perillä asioista ja lopuksi myönsikin, ettei hän tiedä kaikkien dermalogica-tuotteiden nimiä, muttei osoittanut millään muotoa olevan edes kiinnostunut niistä. Lopuksi turhauduin ja lopetin kyselemisen ja jätin jutustelun sikseen, koska jotenkin jäi tunne, että taidan itse tietää asioista enemmän kuin hän ja sehän on hassua. Nuori nainen oli suomenruotsalainen ja tämä tietenkin vaikeutti ymmärtämistä hänen puoleltaan ja lopuksi selvisi, että hän oli vasta valmistumassa kosmetologiksi. Tämä olisi ollut tietenkin asiakkaan palvelun kannalta ihan mukava tietää, sillä yleensähän siinä pitäisi olla opettajan mukana seuraamassa.
 Ei nyt kuitenkaan tullut sellaista asiantuntijan luotettavissa käsissä olevaa tunnetta, mutta eipä mitään ikävääkään sattunut, onneksi. Kukaan ei oikein taida valvoa näitä juttuja ja en ihmettele, jos ei asiakkaita pahemmin koputtele oviin. Minä en enää kyllä lähde seikkailemaan kasvohoitoloihin, vaan seuraavaksi palaan Renesance- hoitolan asiantunteviin käsiin. Sieltä lähtiessä tuntee käyneensä kasvohoidossa, mutta tämä kasvohoitokokemus ei ollut omaa kuorinta-naamio-rutiinia kummoisempi.

                                      With love,
                                             M

Towels by H&M

helmikuuta 24, 2014



Hiihtolomalla pyörähdettiin myös Helsingin keskustan H&M liikkeen HOME osasolla, tai minä siellä vain pyörin, toisilla taisi olla kiinnostusta muihin juttuihin. Pyyhkeitähän ei ole koskaan liikaa ja tai sitten on huonokuntoisia pyyhkeitä, joista pitäisi päästä eroon tai tehdä vaikka lattiarättejä tai kierrättää ne jossain, jos oikein kunnolla eletään. Ilokseni huomasin lattiapyyhkeen, kylpyhuoneen lattialle siis, jonka voi ostaa uutena ja vanhat heittää...ööö johonkin.  Olen kyllästynyt liian paksuun kylpyhuoneenmattoon, joka kestää aina ikuisuuksia saada kuivaksi ja kun suihkussa kävijöitä on neljä, niin ainahan se raukka on melkein kosteahko. Nyt hankin tämän pyyhkeen ja toivon, että suihkuttelijat ymmärtäisivät heittää tämän välillä kuivumaan. I wish! Muutaman euron maksoi ja hauskalla tekstillä on koristeltu pinta. Toivotaan, että toimii paremmin kuin edeltäjänsä.




Yläkerran vessaan iski sitten pinkki väri näiden pyyhkeiden myötä. Tätä oli toivottu ja kun sävy oli noin mehevä ja pyyhkeet tuntuivat todella yllättävän pehmeiltä ja laadukkailta, en voinut vastustaa ja meillehän ne päätyivät. Olin iloinen, että uskaltauduin nämä ostamaan, sillä ei nämä ollenkaan kalpene Stockmannin villa sarjan pyyhkeille. Itse asiassa nämä ovat kyllä paremmat näin parin päivän käytön jälkeen. Saas nähdä kuinka käy pesun jälkeen, siinähän se tuote vasta kunnolla testataan. Elloksen alennuskoodikin  on vielä käyttämättä, milloinkahan ehtisi päättäämään, että mitä kivaa sieltä tilaisi!

Huutonetin puolella nuoriso laittoi taas vaatetta myyntiin, Hollister, Peak mm.
http://www.huuto.net/hakutulos/sellernro/2103666

Muista myös ihana diego dalla palma- arvonta! Voit voittaa tyylikkään huulikiillon!

                                  With love,
                                       M

diego dalla palma huulille -arvonta!

helmikuuta 23, 2014

Kerroinkin tässä muutamia päiviä sitten saamastani ihanasta paketista, joka sisälsi upeita diego dalla palman meikkituotteita. Seuraavana on esittelyvuorossa huulipuna ja kiilteet. Minä olen aina rakastanut huulipunia ja käytän välillä aika sähäköitäkin värejä. Ainoa harmitus on töissä kiire tai tilanteet, jolloin ei yksinkertaisesti voi käydä tarkistamassa huulipunan kuntoa, joten punan pitää olla hyvin pysyvä. Yleensä ne hoitavimmat punat ovat niitä huonoiten pysyviä, vaikka niitä muuten mielellään käyttäisikin. Tämä huulipuna, joka paketista löytyi oli aivan ihanan tuntuinen levittää, jotenkin niin pehmeä ja voidemainen ja samalla ylellisen silkkisen tuntuinen. Niin, sellainen tunne huulille pitäisi tulla aina kun huulipunaa levittää. Huulipunan sävy on rossorosetto 119 ja uskaltaisin veikata, vaikken italiaa osaakaan, että punaisen ruusun kanssa on jotain tekemistä. Korjatkaa, mikäli osaatte italiaa. Sävyltään hieman siniseen taittuva ruskeahko punainen?  Joka tapauksessa, huulipunan kestävyys huulilla oli yllätys, nimittäin vain ruokailun jälkeen sitä tarvitsi lisätä, vaikka kyllä se aavistuksen saattoi kulua päivän mittaan pois. Todella hyvä ja tätä suosittelen ja aion vastaisuudessa hankkia tätä lisää, koostumus on niin ihana.






Seuraavana on vuorossa huulikiillot. Hihkuin ilosta, kun löysin tämän hehkuvan oranssin kiillon laatikosta. Rakastaisin käyttää kiiltopunia ja huulikiiltoja, mutta mikä siinä on, että meikäläisellä ne helposti tarttuvat hampaisiin ja lopputulos ei ole hyvä. No, mutta upea kiilto tässä oranssissa huulikiillossa on ja luonnollinen sävy, ei ollenkaan noin sähäkkä, kuin putkiloa katsoen luulisi. Tämä täytynee luovuttaa nuorison käyttöön.


Tämä huulikiilto on sävyltään hieman aikuismaisempi viiniin sihtaava punainen ja ei niin glitterinkiiltoinen kuin tuo siskonsa oranssi. Tätä en laittanut huuliin, mutta putelin avasin ja siten tarkistin sävyn ja koostumuksen. Nimittäin nyt sinulla on mahdollisuus saada tämä upea diego dalla palman huulikiilto omaksesi seuraavalla tavalla:

Kommentoi postausta ja saat julkisena lukijana yhden arvan.
Kommentoi postausta ja saat julkisena lukijana ja jäsenenä tai jäseneksi liittyneenä kaksi arpaa.
Kommentoi postausta  jäsenenä ja kerrot tästä facebookissa tai omassa blogissasi, niin saat kolme arpaa.
Arvonta alkaa heti ja loppuu lauantaina 1.3. klo 20.00

Onnea kaikille arvontaan! Muista laittaa nimimerkki ja mielellään s-posti, joten voin ottaa yhteyttä.
                                                 
                                          With love,
                                                 M


Torkkupeitto

helmikuuta 22, 2014

Vanhempi tytär on odottanut kärsivällisesti jo vuosia erään peiton valmistumista. Nimittäin olen ostanut kauniin kankaan, johon olen suunnitellut laittaa pehmoisen vuorin jostakin karvaisesta kankaasta. Peiton piti tulla m:n torkkupeitoksi ja aina kun järjestelin kankaita muistin lupaukseni ja harmittelin unohdustani. Olen jopa muutaman kerran muistanut kysyä eurokankaassa käydessäni sopivaa vuorikangasta peittoon, muttei vain ole natsannut. Olen ollut aina liikkeellä väärään aikaan, kesällä tai syksyllä, kun karvaiset kankaat eivät ole vielä tulleet tai keväällä kun ne on jo loppuunmyyty siltä sesonkikaudelta. Sitten me löysimme Hobby Hallin sivuilta kauniin virkatun peiton, joka olisi myös sopinut torkkupeitoksi. Meillä oli tarkoitus aloittaa virkkaamaan sitä yhdessä  ja langan metsästystä vasta virittelimme, kun mieheni toi eräänä päivänä kotiin pehmeän ihanan harmaan sävyisen peiton valkoisella karvavuorella.




 
No, nyt ei ainakaan varpaat palele tuon torkkupeiton alta ja nyt kun peittoa katselen se sopii varmasti paremmin sävyltään kun se alun perin suunniteltu kangas. M:n huoneessa on värisävyksi valikoitunut pehmeän harmaa, joten tänne se käy todella hyvin. Näin se järjestyi ja minä voin pakata sen toisen kankaan laatikon pohjalle odottamaan uutta inspiraatiota.
 Peitto on ollut todella käytössä, sillä hiihtoloman ajan meillä on ollut ensin vanhempi tytär ja nyt sitten  nuorempi tytär köhässä, joten pehmoiseen peittoon on ollut mukava käpertyä ja katsella elokuvia. Koputtelen tässä puuta, että milloinkahan se tauti minuun iskee. Varmaan sitten, kun kaikki muut ovat jo kunnossa... niin ehkä minäkin pääsen tuota peittoa kokeilemaan!
 
                                           With love,
                                           M


Peruspopot pomarilta

helmikuuta 21, 2014




Kun kengät menee rikki, on heti saatava uudet, niinpä. Mutta yleensä se ei käy noin. Omat ulkoilukenkäni, joilla talvisin olen kävellyt töihin, ovat vuosien saatossa kuluneet sisävuorien kohdalta puhki ja kenkiä alkoi olla vaikeaa saada jalkaan ilman kikkailua. Mietin, että jos oikeita ulkoilukenkiä ei tule kohtuuhintaan vastaan, jätän kenkäostokset suosiolla syksyyn. Minulla ei ole enää niin intoa hankkia talvikamaa. Tuntuu nimittäin siltä, että se talvi oli tässä.
 Ostoksilla ollessamme pari päivää sitten latelin myyjille toiveita kenkien suhteen, täytyy olla vähintään 4 cm  korko, kantapääpiikkiä ei uudestaan kiitos. Gore-tex pinta, jotta räntäkelillä ei tarvitse varoa ja vesisateellakin voi ulkoilla ja lämmin vuori, niin, että pakkasella niillä voi myös reippailla, ei mmmokenkämallia, entiset mieheni haukkui juuri sellaisiksi, joten rennot, mutta kivat. Kyllä siinä myyjän taidot olivat koetuksella, koska talvikenkämallistohan on jo melkein loppuunmyyty ja jos muutoin olisi löytynyt unelmakenkä, ei tietenkään kokoa löytynyt. Mutta minulla kävi tuuri ystävällisen ja asiantuntevan myyjän löytäessä minulle juuri sopivat kengät K-kengästä Kampissa. Vaikka kengät olivat alennuksessa, niin hinta putosi vain parikymmentä euroa, joten siinä tapauksessa en nyt mitään lottovoittoa saanut, mutta muuten juuri toivomani kengät kylläkin.
 Kotona lueskelin hoito-ohjeita ja yllätyin, kun nämä kestää vettä pari tuntia ja ei jää suolaraitoja, ovat kuivat neljän tunnin kuluttua, kuivumatta koppanaksi ja ne voi vielä pestä juoksevan veden alla. Täydellistä. Kävely näillä oli kuin ei olisi kenkiä ollenkaan, niin kevyiltä ne tuntuivat. Toivon ja uskon, että näillä tepastelen useamman vuoden tyytyväisenä.

                                     With love,
                                            M

Snurre lankakauppa

helmikuuta 20, 2014



Näin hiihtoloman kunniaksi päätimme vanhemman tyttäreni kanssa tehdä tutustumismatkan Hietalahdentorin kupeessa olevaan lankakauppaan, sillä aikaa kun nuorempi tytär uurasti flyereiden jakamisen parissa Kisahallin tienoilla. Joukkue on nimittäin tekemässä kisamatkan ulkomaille ja hommia täytyy tehdä matkan hinnan maksamiseksi.
Snurre on viehättävä luonnonlankojen kauppa, jossa pakostakin tulee halu ostella ihania pehmeitä lankoja ja alkaa oikein syyhyttämään sormissa päästä neulomaan.






Lankoja ei tilata miltään tietyltä valmistajalta, vaan heitä on useampia. Puhtaat luonnonlangat ovat sydämenasia ja niinpä hyllyistä ja koreista löytyi upeita angora, alpakka, silkki ja kashmirlankoja. Ainoa ongelma on vain valitsemisen vaikeus näiden ihanuuksien parista. Ystävällinen ja palvelualtis omistaja osasi kertoa langoista ja mihin mikäkin lanka sopii, sekä mahdollisen langan menekin. Juu, kyllähän minäkin pari ihanaa babyalpakkavyyhtiä mukaani ostin ja kunhan ennätän esittelen neuleen sitten myöhemmin, vielä ei ole valmista, heh.









Lisäksi liikkeen takaosassa oli valtavat määrät neuloksista tehtyjä matonkuteita tai mihin nyt haluaa materiaalia käyttää ja värivalikoima oli pirteä ja laaja. Itse suunnittelin korin virkkaamista, mutta vielä en kuteita hankkinut, kun on noita keskeneräisiä juttuja nurkat pullollaan.
Kevät-kesälangat eivät olleet vielä tulleet Snurreen, mutta kohtapuolin ovat, joten suosittelen poikkeamaan, mikäli kulmille satut.

                               With love,
                                     M


Ikean tuliaiset

helmikuuta 19, 2014

Olimme eilen illalla pyörähtämässä Ikeassa vähän tutkailemassa jälleen kerran lipastoja ja lasilevyjä. Kun kesällä puuhastelimme työhuoneesta walk-in-wardrope/officen, niin muistiini jäi erään sisustusalalla työskentelevän ystäväni vinkkaus lasilevystä kaunistautumispöydän päälle. En ollut ihan varma, haluaisinko sellaisen ja kuinka sen pitäisin puhtaana ja entäpä kun mini m pudottaa siihen jotakin ja se menee sirpaleiksi. Mutta sitten kyllästyin motkottamaan meikkitahroista ja läiskistä, milloin mistäkin tulleista ja ajattelin, että sehän voisikin olla hyvä ajatus. Niinpä nappasin sen lasilevyn kainalooni ja koodien mukaan se oli oikea, mutta kun pääsin sen pitkän käytävän päähän tytöt huomauttivat, että äiti sulla on musta levy kainalossa. Arrgg! Ei kun takaisin ja oikea lasilevy mukaan. Kotiin kun pääsimme, niin oi, miten pienellä vaivalla sai tyylikkyyttä lisää. Hohtavan kiiltävä maitolasi teki kaunistautumispöydästä hienon ja ihmettlen nyt, miksen sitä silloin heti hoksannut. Mutta pienellä vaivalla uudistusta ja eikä hintakaan olut kuin 20 euroa. Hyvä Ikea.






Ikeasta löytyi myös jo jonkin aikaa mielessä ollut torkkupeitto. Olin kylläkin suunnitellut neulovani vastaavanlaisen, mutta kun näin tämän peiton, katsoin hintaa ja huokaisin minkä työmäärän säästän, kun sen valmiina ostan, niin mukaanhan se lähti.




Vielä kun saisi uusittua sohvan päällisen!
Ostin minä vielä pari muutakin juttua, kuten Ribba-kehykset, joissa meillä on tytöistä kuvia tarhaikäisinä ja viimeisin tippui lattialle joulun jälkeen ja pakkohan sen tilalle oli uusi hankkia. Asettelin kuvia kehyksiin ja samassa huomasin värin. Olin ottanut hyvässä uskossa mustat kehykset, vaan nepä olivatkin harmaat! Voi hyvän tähden minun kanssani! Uusien silmälasien hankkiminen taitaa todella olla paikallaan. Ilmankos ne sieltä Instrusta vähän väliä viestittelevät, että silmälasisi ovat jo kaksi vuotta vanhat, tule näöntarkastukseen. Oikeasti kohta tulee jo neljä vuotta samoilla laseilla, koska inhoan uusien lasien ostamista. Se on niin vaikeaa löytää sopivat ja toimivat, että mieluiten pärjään vanhoilla, vielä kun niillä jotain näen. Vai näenkö enää mitään. Täytyy vielä puolustautua, että olen herännyt joka aamu ennen kuutta, kun linnut laulavat niin riemuisasti makuuhuoneen edessä olevassa puussa. Mutta voisivat jo vaihtaa puuta, sillä meikäläinen alkaa olla ihan puhki ja kevät ei ole vielä kunnolla edes alkanut.

Löysin niin hauskan jutun Kalastajan vaimon blogista, että on pakko se laittaa tänne, mikäli joku ei ole sitä vielä nähnyt. Tästä saa makeat naurut, mutta en myönnä, että itse olisin ihan tuollainen!



Mini m: Äiti! tee pirtelöö!
-MITÄ TE SIELLÄ VIELÄ VINGUTTE! ÄITI ON NYT KONEELLA!

With love,
        M

diego dalla palma-ripsivärit

helmikuuta 18, 2014

http://www.diegodallapalma.fi/
Merkkinä tämä tyylikkyyttä huokuva Diego Dalla Palma oli minulle uusi ja en edes tiennyt mistä maasta kyseinen kosmetiikkamerkki on kotoisin. Olin toki silmäillyt blogeissa lähinnä ihonhoitotuotteiden arviointeja ja miettinyt myös tuotteisiin tutustumista ehkä jo seuraavalla kasvohoitolakäynnillä. Nimittäin sen verran tiesin, ettei näitä tuotteita ainakaan Suomessa voi ostaa muutoin, kuin kasvohoitoloista. Otin yhteyttä maahantuojaan ja sainkin yllätyksekseni aivan ihanan kassin täynnä herkullisia meikkituotteita tältä Italialaiselta Diego Dalla Palma merkiltä.






Ripsivärejä oli kolmea eri tyyliä. Mascaragogo oli ensimmäinen ripsiväri, jota vanhempi tytär halusi kokeilla. Väri on kiiltävän musta ja nettisivuilla mascarasta luvattiin kaartuvuutta, volyymiä ja intensiteettiä jo ensimmäisellä kerralla. Harja on yllättävän suuri ja sen vuoksi sillä sutiminen  taisi vaatia tyttäreltä todella tarkkuutta, sillä harjalla tahtoi sipaista hieman ohi. Harja on kieltämättä suurin koskaan näkemäni ripsiväriharja. Nauroimme tyttären kanssa, että se on todella silmän kokoinen. Mutta lopputulos oli hyvä. Ripset näyttävät luonnolliselta, alaripsiin hän ei ripsiväriä halunnut. Kokeilin myös itse tätä gogota ja tykästyin tähän kovasti. Ripset saavat pituutta ja kaarevuutta ja kun harjaa toisen kerroksen heti perään, ripset tulevat myös tuuheammiksi kuitenkaan paakkuuntumatta. Kostealla säällä tämä ei kyllä vedä pisteitä kotiin ja myös kyynelten valuminen aiheuttaa sotkuja, mutta muutoin kestävä.





Toinen ripsiväri oli Giglione, musta tämäkin, erikoisuutena tässä oli  hauska kiemura harja. Tämä oli helpompi harjata ripsiin ja ihan hyvin toimi ja ripset saivat näyttävän lookin, mutta se pysyvyys sitten ei ollut mikään häävi meikäläisen näkökulmasta, sillä silmät alkoivat vuotamaan työmatkalla ja ripsivärit olivat sitten poskilla. Mutta niille, jolla tätä ongelmaa ei ole, aivan hyvä ripsari. Mini m tämän sai itselleen kokeiluun ja sille tielle jäi.




Tämä kolmas oli kyllä huippu ja suosikkini välittömästi. Tämä vedenkestävä mascara, mascara tecnico semipermanente on kestäväksi tarkoitettu. Tästä sanotaan näin:  Semi-kestoväri, joka on luotu  kestämään päivät pitkät ja vain sinä itse päätät, milloin otat sen pois. Tuote tekee ripset pehmeiksi voidemaisuuden ansiosta ja näin ne eivät vahingoitu. Aplikaattori on kuituaineesta ja täten tehty soveltumaan semipermanet koostumukselle. Ripset olivat todella räpsyripset, kun tätä laitoin ystävänpäivänä illalliselle lähtiessäni ja ei tarvinnut pelätä valumista. Nimittäin ainoa asia, mitä pelkäsin, oli se, että millä saan tämän pois, jos se kestää kuin ripsienpidennykset, kuulemma kolme päivää. Mutta kyllä se lähti vedenkestävällä silmämeikinpuhdistusaineella ihan hyvin. Tästä vähän keskusteltiin tyttären kanssa, mutta kyllä minä se perheen itkupilli olen, joten minä tämän ansaitsen.

Seuraavalla kerralla esittelen lisää kassini ihanuuksia ja taidan järjestää taas pikku arvonnan yhdestä kassin tuotteesta.

                                                 With love,
                                                        M



Auto Post Signature

Auto Post  Signature