Viljelyspuuhat

toukokuuta 25, 2015

Miten olenkaan odottanut näiden omenapuiden kukintoja ja ihan kohta niiden aika on. Suloisen vaaleanpunoisena vielä nuppuset miettivät, että auetako vaiko ei.


Mutta ylpeänä esittelen nyt viikonlopun aherruksemme. Sillä vihdoinkin saimme mieheni kanssa asiaksi hankkia tarvikkeet ja tehdä kevätkylvöt. Niin, no, oikeasti me vain kaivoimme nurmikon palasia maasta multineen ja laitoimme kaksi istutuslaatikkoa maahan. Toiseen ne pensasmustikat, joita olen himoinnut ja viereen tuli sitten yrttejä varten laatikko. Ostin ruokakaupasta salaatin, timjamin, persiljan ja basilikan. Niin, ja ostinhan minä kukkakaupasta vielä laventelin. Istutin kaikki muut maahan laatikkoon, paitsi basilikan, sillä se on niin ronkeli, että olkoot parvekkeella. Luinkin sitten lauantai-iltana muiden enemmän istutuksista tietävien blogeja ja näin juuri kannattaa tehdä, että laittaa timjamin ja laventelin karkottamaan muurahaisia ja etanoita. Hyvä minä, sillä en ollut varma uskaltaako niitä samaan laatikkoon edes laittaa, koska laventeli on myrkyllinen. Mansikkalaatikko minulla oli jo ennestään ja siellä on nippu ruohosipulia karkottamassa tuholaisia, en nyt muista mitä. Vielä kun saisi puput huitsiin karkotetuksi ja linnut, niin pääsisi ehkä itsekin jotain satoa maistelemaan.
 Katsotaan nyt, mitä vielä kylväisi tuonne laatikkoon, sillä homma on vielä vähän vaiheessa. Jätesäkit toimivat ikäänkuin estona rikkaruohoille, toivon. Huomaatteko, että teen kaikkeni, jotta elämä viljelijänä olisi helppoa. Loppukesästä sitten vain istun tässä terassilla ja nappailen mansikoita drinkkiin ja mustikoita pirtelöön ja ei tarvitse edes peppua pahemmin tuolista nostaa. No, joo, saahan sitä unelmoida.





No sitten tämän hortensian surullinen tarina. Vielä se oli voimissaan lauanataina ja kas nyt se näyttää tältä. Joko saanut raukka kylmää tai liikaa sadevettä tai jotain, mutta taitaa olla menoa. No, katsellaan, jos se vaikka virkoaisi. Mä olen todella onneton näissä, mutta ei ainakaan yrittämisestä voi syyttää.
Miten teillä muilla? Onko kylvot jo tehty ja saadaanko satoa?

                                               With love,
                                                      M
16 kommenttia on "Viljelyspuuhat"
  1. Uuh nyt on hommia joista en ymmärrä mitään. ;) Toisaalta on tuo allergia sellainen, että pihahommia en vaan pysty tekemään. Vastaleikatusta nurmikostakin pitää pysyä kaukana, heti tulee oireita. Nyt on tullut ihan metsälenkilläkin kutinaa ympäri kehoa ja olen tuutannut niitä allergialääkkeitä....

    Mutta kahehdin kyllä erityisesti yrttejä, mansikoita ym.viljelyksiä mitä monien pihoilta nousee. <3 Olisi kivaa jos meilläkin. :)

    Iloista tiistaita <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Allergiat ovat tosi kurja juttu ja tiedän mistä puhut,kun itsekin niistä kärsin. mansikoita poimiessa täytyy pitää kädet irti lehdistä, muuten käsivarret ovat heti auki ja ihottumilla. Mutta syödä voin niitä jonkin verran. Katellaan nyt kuinka mun viljelysten käy:)

      Poista
  2. Voi hortensia parkaa. sniff. Oma mummoni oli kunnon viherpeukalo, mutta se taito ei periytynyt, tapan kaiken mikä vihertää. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin oli äitini laita ja tytä ei kyllä sitä perinyt:) Mutta ehkä tuo oli joku kranttuliisa, kun heti kuoli:) Otan uusiksi, kunhan ennätän ja kasvatan vielä sitä hortensiaa vaikka mikä olis:)

      Poista
  3. Hienot istutukset olette laittaneet. Itse olen sellainen tunari kasvien kanssa, että ainoat asiat mitkä pysyy elossa ovat kesäkukat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos:) Katsellaan kauanko täällä ollaan elossa ja kasvit huutaa I will survive, kuorossa!

      Poista
  4. Hienolta näyttävät istutuksesi tällaisen silmään, jonka vilkaisukin kasveihin päin riittää antamaan niille kuoliniskun:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäkö se olitkin kun tuohon hortensiaan katoit???! Hehheh! Mulla tuppaa kyllä käymään huonosti noiden kasvien kanssa, mut mä silti oon pöhkö ja yritän:)

      Poista
  5. Kylvöt on tehty ja hyvin jo nouseekin maan pinnalle. Uutena testasin parsaa ja punajuuria. Tuo hortensia on minullekin niin vaikea, en ole koskaan saanut kovian kauan elämään:-(
    Hienot nuo istutuslaatkot, itsekin miettinyt niitä kovin <3

    katja
    -http://willalemmelle.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai, sä olet jo niin pitkällä, jos olet siemenestä aloittanut:) Ei mulla kyllä aikaisemmin hortensia noin ole kuollu, joku vika on pakko olla. Tai sit se paleltu, höh. Istutuslaatikot rajaa siististi nuo viljelyt, joten suosittelen, varsinkin pienessä pihassa.

      Poista
  6. Hyvältä näyttää viljelyksenne! Mutta voi hortensia parkaa! Jostain se on nyt kyllä ottanut nokkiinsa. Omiani olen yrittänyt varjella kylmiltä öiltä kiikuttamalla kukat aina yöksi sisälle. Toistaiseksi ovat hengissä, mutta katsotaan kuinka kauan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä se tietämättömyys taas otettiin opiksi:) No, kyllä mä vielä onnistun:)

      Poista
  7. Voi kun mä aina mietin, että mistä mä saisin tuollaisen viherpiipertäjä geenin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerrohan mullekin, kun sen keksit! Nimittäin se geeni on hypännyt yhen polven yli ja nyt mä vaan epätoivoisesti yritän mukamas kasvattaa jotain:))

      Poista
  8. Ihania omenankukan nuppuja!
    Muistelen, että äiti kerran leikkasi hortensian ja se alkoi uudestaan työntää kukkaa. Auttaiskohan?

    VastaaPoista
  9. Hyvä vinkki ja tuota täytyy heti kokeilla! Kiitos!:)

    VastaaPoista

Auto Post Signature

Auto Post  Signature