Käsityö voimaannuttaa

syyskuuta 22, 2015

Satuin eilen lukemaan facebookissa Itä-Suomen Yliopiston käsityötieteen professori Sinikka Pölläsen keräämästä tutkimusaineistosta, käsitöiden merkityksestä elämässä. Ihmiset olivat lähettäneet käsityöelämänkertoja tutkijalle ensimmäisen kerran  jo kymmenen vuotta sitten. Silloin näissä ilmeni nykyistä enemmän käsityöharrastusten uroteot, siitä kuinka valtavan haastavia töitä, esimerkiksi maalaistalon emännät olivat saaneet tehtyä. 

Kaikkia uusia käsityöelämänkertoja ei ole vielä luettu, mutta nyt ollaan hieman armollisempia ja voimaannuttaminen nousee enemmän esille. Käsitöiden tekeminen vaikuttaa esimerkiksi työssä jaksamiseen ja vaikeiden elämänvaiheiden läpi selviytymiseen.


Mikä minua ilahduttaa eniten, on se, että ihmiset uskaltavat nykyisin yrittää ja esittelevät myös blogeissaan ja muuten kuvissaan keskeneräisiä töitään, vaikkeivat kaikki niin täydellisiä aina olisikaan. Tästä oli myös kirjoituksessa maininta. 

Käsityöt alkavat saada hieman enemmän arvostusta, kiitos elokuvien ja kirjojen, jossa tätä aihetta on käsitelty. Miten innolla seurasin Outlanders-sarjaa kesällä ja siinä esiintyviä kauniita käsintehtyjä hartijahuiveja tai pontchoja, puhumattakaan upeasta hääpuvusta.


Koulukäsitöistä olen ennenkin maininnut ja valitettavan usean käsityön harrastajan into laantuu, jos ei oikein osata auttaa ja innostaa pientä käsityöntekijää. Aika ja turhan isot luokat ovat tietysti opettajan ikuinen haaste.



Tytöt meillä nappaavat kuvia milloin weheartitista tai pinterestistä tai muista some-kanavoista ja minulle kiikutetaan pikkuinen kuva, josta tihrustan mallia ja käyn töihin. Se on ihanan haastavaa ja iloisena olen, kun minun taitoihini vielä luotetaan nuorison tasolta.

Äitini kutoi ryijyjä ja koristeompeli lakanoita ja liinavaatteita, pöytäliinoja ja virkkasi pitsit, neuloi puserot, sukat ja lapaset. Itse kasvoin käsitöiden parissa ja himoitsin niiden tekemistä ja vieläkin se tauti kai minussa riehuu.

 Kyllä meidänkin tyttäret välillä innostuvat käsitöistä, mutta en tunnista samaa paloa, mitä itselläni on. Eikä tietysti tarvitsekaan, mutta toivon, että he ajoittain aina jotain tekisivät ja osaisivat ottaa käsityöt terapian muotona. No, aika näyttää, miten käy. Siihen asti kun vain kädet kestävät, niin minä kyllä niitä käsitöitä aina teen.

Omilla käsillä aikaansaatu tuotos antaa kyllä itselle voimaannuttavan tunteen. Kokeilkaa vaikka.
Mikäs olisikaan ihanampaa kuin pistää pystyyn  nykyään niin trendikäs neulekahvila. Mitä luulette oliskos tulijoita?


                                              With love,
                                            M
12 kommenttia on "

Käsityö voimaannuttaa

"
  1. Minä vierailisin siellä varmasti tasaisin väliajoin :)
    Mukavaa tiistai-iltaa M <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva:) Ainaski yksi asiakas:) Mukavaa loppuviikkoa!

      Poista
  2. Uskon että voimaannuttaa, rauhoittaa ja vaikka mitä, mutta kun en osaa ja oikeasti käsitöiden pikkutarkkuus ahdistaa. Joten näin meitä on moneen junaan ja kadehdin kyllä teitä kädentaitajia. Se on upea taito. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän, ettei se kaikkiin iske:) Voihan se käsityö olla vaikka savityötä, sehän on sellaista ronskia ja rentoa, jos haluaa! Sekin oli ihanan terapeuttista ja jos joku otti pattiin, niin saattoi paiskoa ilmakuplia savesta ihan luvan kanssa. Se muuten auttoi.

      Poista
  3. Mä neuloin ja virkkasinkin yhdessä vaiheessa mutta sitten se vaan jotenkin jäi.. Harrastin kalligrafiaakin mutta sekin jäi.... En kyllä yhtään muista syitä minkä takia lopetin. Pitäisi varmaan pikkuhiljaa taas aloitella noitakin touhuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä niitä kausia välillä tulee ja menee ja aina ei jaksa, mutta sitten kun se tuntuu innostavalta, niin sillon minä yleensä teen kaikenlaisia käsitöitä.

      Poista
  4. Minulla on käsitöiden suhteen sellaisia kausia - ja nyt on meneillään kuiva kausi. Tosin kummasti on alkanut houkuttaa kaapissa olevassa neulekorissa oleva keskeneräinen sukkakudin;) Minun käsityöintoni tappoi kyllä aikoinaan koulun käsityötunnit - mutta se heräsi uudelleen henkiin, kun oli pakko alkaa itselleen ommella vaatteita - olin pitkä ja hoikka ja minun nuoruusaikanani ei kokoa 32 housuja tehty yli 170 senttiselle. Lahkeet olivat aina liian lyhyet. Housut piti teettää - kunnes ompelija sairastui juuri ennen juhlia, joihin housut oli tilattu - ei muuta kuin kangas kainaloon ja ompelin ne housut itse. Sen jälkeen ompelinkin aika paljon - vielä oman hääpukunikin yli kolmekymppisenä. Nyt en ole vuosiin enää ommellut - mutta uuden ompelukoneen ostin, kun perheen nuoriso vei kotoa muuttaessaan entisen - he nimittäin tekevät käsitöitä molemmat - tytär ompelee lähinnä mangahahmoisia pehmoleluja ja poika cosplayvaatteita;)
    Ja minä huomasin viime viikonloppuna selailevani Burdaa;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei hienoa. Minulla oli tuo päinvastainen ongelma, että olin liian lyhyt ja siksi en saanut sopivia vaatteita ja piti alkaa tehdä itse. Aikanaan kyllä säästikin sievoisen summan, kun teki itse, mutta ei enää nykyisin. Upeeta, että lapsesi tekevät sitten käsitöitä! Eihän sitä tiedä, jos sieltä Burdasta joku innostus iskisi:)

      Poista
  5. Olen samaa mieltä, käsitöiden tekeminen rentouttaa. Teen paljon käsitöitä nykyisin, jopa myyntiin asti. Minäkin olen miettinyt neulekahvilaideaa ja varmasti tulisin mukaan, jos matka vaan on sopiva eikä liian pitkä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sä olet sitten tehokas, jos ihan myyntiin asti teet käsitöitä:) No, hei jos pistäisin kahvilan pystyyn, mulla olis jo teitä kaksin kappalein neulomassa siellä:) Hehheh!

      Poista
  6. Käsityöt eivät vain voimaannuta vaan auttavat keskittymään, tekevät meistä luovempia, auttavat ratkomaan ongelmia ja pitävät meidän aivotoimintamme muutoinkin kunnossa.

    Tätä mieltä on käsitöiden vaikutusta aivoihin pitkään tutkinut professori Minna Huotilainen. Lisää aiheesta löytyy tukuttain tietoa googlaamalla. Tässä on muun muassa yksi linkki: http://www.tekstiiliopettajaliitto.fi/toiminta/lehti/kasityo-tekee-hyvaa-aivoille/

    Ei muuta kuin kaikki tekemään siis vain käsitöitä. Itse ole niissä onnettoman huono, mutta jaksan ihailla aina kaikkia, jotka taitoa vaalivat ja pitävät yllä. Huippuharrastus.

    Ja hei, neulekahviloita on jo: ainakin yksi Tampereella ja yksi Järvenpäässä. Niistä jälkimmäinen, neulekahvila Lentävä Lapanen, on suosikkipaikkani - vaikka en sukkaa kummempia käsitöitä harrastakaan ;)... Pistä teidän seudulle oma pystyyn: tulen kyllä käymään <3.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on ja toivoisin ihmisten enemmän uskaltautuvan kokeilemaan tätä harrastusta, joka vie mennessään:) Mutta kaikki ei ole kaikille ja ei mitään kannata väkisin vääntää!
      Neulekahviloita on jo varmaan täälläkin, kunhan vain veistelin :) Mut kiva, mulla olis sitten jo kolme asiakasta, heh!

      Poista

Auto Post Signature

Auto Post  Signature