Image Slider

Schwarzkopf Essential Beauty-The Age of beauty collection

elokuuta 31, 2015

Aikuiset naiset ovat jo jonkin aikaa pitäneet tyylistä kiinni, vaikka ikää tulisikin lisää. Useinmiten käytetään ryppyvoiteita ja kinteyttäviä hoitoja ja restylane- ja botoxpiikit eivät ole enää niin kauhistuttavia asioita monenkaan aikuisen naisen mielestä. Hiuksien harmaantuminen on saanut monet naiset turvautumaan värjäämiseen, koska harmaantuminen on koettu niin mummomaiseksi. Miehet yleensä ovat päässeet tässä vähemmällä, sillä usein aikuisen miehen voi tehdä charmikkaan näköiseksi, kun hänellä on harmaata hiuksissaan.
Nykyään naiset ovat ehkä hieman pääsemässä tästä harmaan kammostaan ja harmaan täydellisen peittämisen sijaan aletaan harmaan värisävyihin suhtautumaan lempeämmin. Hiuksiin jätetäänkin se harmaa, mutta sitä vähän pehmennetäään, kirkastetaan tai  muutetaan hopeasta kultaisen hohtoon. Uuttaa tyyliä lupaa Essential Looks, joka on keskeinen osa Schwartzkopf Professionalin kokonaisuutta ja näin pyritään luomaan yksilöllisiä ja trendikkäitä lookkeja asiakkaille ja tyylejä, jotka myös inspiroivat stylistejä.


Me nelkytplusblogilaiset pääsimme hiusnäytökseen, jossa oli aikuisten naisten hiusmuotia ja olihan siellä yksi mieskin. Aluksi nautimme pientä purtavaa ja meitä viihdytti Crossfyre-yhtye.



Meille kerrottiin uusista tuulista näiden värjäysten suhteen. Siitä, että nykyisin hiukset voi värjätä ja vaalentaa turvallisesti Fibreplex-sarjalla, jossa 3-vaiheisen, sidoksia suojaavan järjestelmän ansiosta hiusten vaurioitumista voidaan minimoida 94 prosenttisesti.





Myös kampaajan hiukset olivat niin ihanasti letitetyt, etten voinut vastustaa kiusausta ja kuvata kampausta.



Meille valittiin ammattilaisen toimesta blogitestaukseen shampoot,hoitoaineet ja muotoilutuotteet BC BONACURE EXELLIUM-sarjasta ja tästä löytyy aikuiselle hiukselle kaikki hoito- ja muotoilutuotteet.

Kiinnostaisi tietää, että miten sinä suhtaudut harmaantuviin hiuksiin? Annatko vain olla vai peitätkö ne värikäsittelyillä?

Tiedot poimittu lehdistötiedotteesta
Lehdistänäytteet                   


                                                          With love,
                                             M

ootd ja arvonnan voittaja

elokuuta 30, 2015



Hankintatukku järjesti Tampereella terveystuotteista seminaarin, johon minä, Maiju, Pinkit korkokengät ja Tiia,Minäkö keski-ikäinen osallistuimme. Hotellin käytävällä oli kiva kuvailla päivän asuja. Minulla on vanhemmalta tyttäreltä perityt valkoiset Zaran farkut, musta toppi Köpiksestä pari vuotta sitten ostettu ja keväällä Siljalaivalta ostettu Freequentin neuletakki  ja sandaaleina Rieker.

Mutta sitten tärkeinpiin asioihin, kuten Nivea-paketin voittajan julkaisuun. Arvonnassa onnekas tällä kertaa oli Lotta Khlotbjo! Paljon onnea!

Olen iloinen uusista jäsenistä, joita tämän arvonnan kautta blogiini tuli. Lämpimästi tervetuloa ja toivottavasti viihdytte matkassa mukana.
Uutta arvontaa aion pistää taas hetken päästä pystyyn, liittyen tuoksumaailmaan, joten tervetuloa sitten taas osallistumaan.


                                       With love,
                                       M

New Neutrals-syksyn Lumene-meikkikokoelma

elokuuta 28, 2015





 Kyllä näistä Lumenen trendimeikkikokoelman värisävyistä tulee ehdottomasti syksyn fiilis, sillä ne hehkuvat viinin sävyissä ja tuoden myös mieleen punaposkiset omenat ja kauniisti punertavat syksyn lehdet. Täyteläiset värit peittävät hyvin, mutta kaksi lakkakerrosta tarvitaan. Lakat kuivuvat nopeasti ja niitä oli helppoa levitellä leveällä siveltimellä. Sävyinä ovat vasemmalta Samettiyö (matta sävy), Syysluumu (matta sävy), Ruusupuu ja Tummaa viiniä.
Huulipunat komppaavat kynsilakkoja ja sointuvat siis hienosti yhteen tässä kokoelmassa. Vasemmalta Kuunvalo, Lupiineja, Kanervia ja Kuulaus.


Kokoelmaan kuuluvat myös mattainen, roosaan vivahtava ruskea ja mattaluumu luomiväriduot, Syystaivas ja Pajun varpu. Molemmissa luomiväreissä on lisäksi vaaleampi sävy, joka jättää satiinisen lopputuloksen.
Värisävyt ovat kaikenvärisille silmille ja kaikenikäisille naisille sopivat.

Joko sinä olet huomannut nämä herkulliset syksyn värit  jo kaupoissa?

Lehdistönäytteet
Yhdessä Lumenen kanssa


                                                                                                   With love,
                                                        M

Onnea 15v


Tänään on meidän ihanan nuoremman tyttären syntymäpäivä. Muistan elävästi, kuinka odottelin hänen syntyvän etuajassa, mutta hänpä päätti tulla kymmenen päivää myöhässä. Mitäs minä siihen, ei auttanut mikään sauna, eikä kävelylenkit, joten hän päätti ja nopeasti ja helposti sitten lopulta tulikin. Vauvana rauhallinen mini m oli helppo hoitaa, uhmaikäisenä piti tietysti kokeilla rajoja ja huuto raikasi. Hänen kanssaan piti olla jämäkkä ja johdonmukainen, niin asiat kyllä hoitui. Isonsiskon perässä hän taiteili askarteluja jo kahden vuoden iässä, kuin tekijä konsanaan. Nelivuotiaana halusi ehdoin tahdoin tehdä ristipistotöitä muiden kanssa ja kyllä siihen Nalle Puhiin saatiin melkein puolet päästä tehtyä.
Herkkänä tyttönä, hän kertoo onneksi vielä murheitaan ja kavereiden murheita ja niitä sitten yksissä tuumin pohdimme ja yritämme keksiä ratkaisuja ja lohdutuksen sanoja. Olen yllättynyt siitä, miten useat nuoret voivat niin huonosti, että he päätyvät viiltelemään itseään ja tuntuu hieman siltä, että tämä on vähän muotiasia. Kaveripiirissä se tuntuu pohdituttavan ja en ollenkaan ihmettele. Surullistahan tämä on, että nuoret joutuvat tekemään tämmöisiä huomiota herättäviä juttuja, jotta joku tajuaisi heidän tuskansa.
Enää ei syntymäpäivien suhteen sankarilla ole meiltä toiveita, aamiainen vietiin sänkyyn ja kynttilän sai puhaltaa. Lahjoja on tullut tässä pitkin elokuuta ja lisäksi oli rippijuhlat, joten onhan häntä tässä juhlittu. Kaverilla yökylä, tuntuu nyt olevan se juttu.
Minä se vaan olen aina perheen pikkusisko, myös omassa perheessäni. Nimittäin pikkusiskojenhan on tapana aina periä vanhempien siskojen vaatteet, urheiluvälineet, lukiokirjat, kuten minä aikanani. Tilanne ei näytä muuttuvan, sillä mini m sai juuri lahjaksi uuden iphonen ja minä perin hänen vanhan iphonensa. Sitä ennen olin käyttänyt vanhemmalta tyttäreltä perittyä puhelinta. Näin meillä. Onkohan minulla kohtalotovereita?

Loppuun hali ja rutistus mini m:lle ja sylin täydeltä onnea! Olet rakas!

                                              With love,
                                                    M

Tallinnan sisustuskaupan uumenista

elokuuta 27, 2015

Tallinnan matkalla Viestintäjohtaja Marika Nöjd kertoi meille tarinan siitä, kun Siljalaivoja remontoitiin, niin jostain kätköistä oli löytynyt laatikollinen toista sataa, jos oikein muistan, käyttämätöntä kokkihousua kokonumerolla 46. Henkilökunta oli yhdessä innokkaasti pohtinut, että miten näille kokkihousuille voisi antaa uuden elämän. Globe hope tuli tähän kuvioon mukaan ja kokkipöksyistä tehtiin kukkaroita. Nyt näitä kukkaroita voi ostaa myös Siljalaivojen kaupoista. Miten hauska tarina ja ihana, kun kokkihousuille tuli parempi käyttö. Tuo kukkaro on todella napakkaa kangasta, joten onpa aikoinaan kokeilla ollut varmasti kuuma noissa pöksyissä.



Kokkihousuista hypätään vessanmattoon, jonka löysin Rottermanin sisäpihalla olevasta viehättävästä sisustuskaupasta. Tämä on ilmestynyt sitten minun viime käyntini jälkeen, joten innoissani siellä pyörin ja löysin sitten timantein koristellutn maton vessaan. Nyt se vessa odottaa, vieläkin, sitä pikkuremppaa, mutta jahka tässä saan aikataulut soviteltua niin käyn toimiin ja saan toivottavasti esitellä tuota mattoa sitten vähän paremmin.


Vanhemmalle tyttärelle löytyi ihanan pehmeä torkkupeitto, jonka pehmeys vaan houkuttelee silittelemään tuota pintaa.


Lyhty? Säilytyspurkki? Maljakko? No, joku näistä kuitenkin ja niitähän aina tarvitsee, pakko saada.
Kaupassa oli kaikkea pientä ja isoakin, sellaista, jota voi rahdata kevyesti laivalla kotiin ja hinta oli juuri sopiva. Tuonne menen kyllä uudestaan.

Minkälaisissa sisustuskaupoissa te tykkäätte käydä Tallinnan vierailulla?

Yhdessä Tallink Silja oy, Helsinki Design Week , Visit Tallinn

Nuoret ja ikärasisimi

elokuuta 26, 2015

Yleensä kun puhutaan ikärasismista, minulle tulee ensimmäisenä mieleen vanhempi henkilö, jota on iän puolesta kohdeltu epäasiallisesti ja usein se yhdistetään siinä samassa myös työpaikkaan. Mutta aina tuo ikärasismi ei koske pelkästään vanhempia henkilöitä vaan kyllä se saattaa aiheuttaa harmia myös nuorille. Kerron teille siitä, miten vanhempaa tytärtäni kohdeltiin yhdessä HSL:n (Helsingin seudun liikenne) toimistossa, josta hän lukiolaisena oli hakemassa opiskelija-alennusta bussikorttiin.
Vuosi sitten tyttären koulu oli täyttänyt ilmeisesti kiireessä opiskelijan tiedot siten, että rivit olivat menneet vääriin, mutta tiedot olivat silti luettavissa. Tyttären anomus hylättiin ja käskettiin tuoda koululta uusi todistus, jonka hän joutui tekemään, ennenkuin sai lippunsa. Syy oli koulun, mutta tytärhän siitä kärsi.
 Tänä syksynä tytär sai uuden koulun kirjoittaman todistuksen ja tämä täytyy siis tehdä vuosittain ja ajattelematta tytär oli täyttänyt lapun oman osionsa lyijykynällä, koska kuulakärkikyää ei ollut siinä saatavilla. HSL:n toimiston itsekin nuorehko miespuolinen asiakaspalvelija oli tempaissut lappusen itselleen ja sanonut, että: " Et saa lippua, hae koulusta uusi lomake." Tytär oli kysynyt syytä tähän ja asiakaspalvelija oli vastannut tylysti, että koska olet täyttänyt paperin lyijykynällä. Tytär oli tarjonnut omaa henkilötodistustaan, jotta voi todistaa olevansa tietojen mukainen henkilö ja pyytänyt saada täyttää lapun siinä uudestaan. " Ei käy, olisit käyttänyt järkeä!" Oli tämä asiakaspalvelija tiuskaissut.  Tytär oli huomannut kyllä joidenkin asiakkaiden lappujaan siinä viereisellä tiskillä täytelleen, mutta virkailija halusi selvästi tehdä kiusaa. Kaiken lisäksi tytär oli tulossa kipeäksi ja oli jo silloin kuumeessa.
Harmistuneena hän soitti minulle juuri, kun olin itse astumassa bussiin ja kertoi, ettei saanutkaan lippua. Voitte kuvitella raivon, joka alkoi pikkuhiljaa nousta kuullessani, miten epäasiallisesti häntä oli kohdeltu.  Lupasin hoitaa asian ja soitin välittömästi HSL:n asiakaspalveluun, jossa ystävällinen mieshenkilö kuunteli huoleni/raivoni ja oli todella pahoillaan tapahtuneesta. Lopuksi hän kysyi halusinko jutella esimiehen kanssa ja voitte kuvitella, että halusin. No, kello oli jo sen verran, että onneksi tuo esimiehen päivä oli lopussa, joten kerkesin vetää henkeä ja rauhoittua ja soittelin seuraavana päivänä uudestaan. Esimies oli asiallinen ja oli pahoillaan tapahtuneesta, vaikka asiakaspalvelija olikin tehnyt asiat sovitulla tavalla, eli he eivät saa mahdollisen vääriinkäytön takia palauttaa lyijykynällä täytettyjä lomakkeita, ei hänen olisi tarvinnut tehdä sitä aivan noin tylysti, koska asiakkaana oli kuitenkin nuori henkilö, joka vasta opettelee hoitamaan omia asioitaan. Olisihan sen lapun voinut täyttää vaikka sitten se virkailija itse, mikäli koki tyttäreni mahdollisena väärentäjänä. Ihan tässä haiskahti vallankäytöltä ja hieman nöyryyttämiseltä, kun kyseessä oli nuori tyttönen. Mutta ihanasti esimies hoiti asian niin, että minä sain saman päivän iltana noutaa keskustan asiakaspalvelusta tyttärelleni tuon opiskelijalipun. Lämpimät kiitokset hänelle.
On ollut hieman yllättävää huomata, että vaikka nuori olisi kuinka kohtelias tahansa, häntä usein tämän tyyppisissä tilanteissa vähätellään ja juoksutetaan turhaan. Jos samaa asiaa samalla tavalla olisi ollut hoitamassa aikuinen, niin on vaikea uskoa, että kohtelu olisi ollut ihan sama. Aikuinen osaa puolustautua, johon nuori ei vielä uskalla lähteä, ehkä peläten, että mitä siitä sitten seuraa.
Joskus liikkeissä asioidessani olen huomannut, että jos tyttäreni kysyy myyjältä jotakin ja olen itse toisaalla, hänelle vain huikataan, että vaikkapa sukkia löytyy sieltä ja sieltä, mutta kun itse tulen tyttäreni vierelle, niin palvelu kummasti muuttuu ja myyjä lähtee itse sitä tuotetta etsimään.

Mitä mieltä olette, olinko liian herkkänä lapseni puolesta? Onko teillä kokemuksia siitä, että ikärasisimia voi olla myös nuoria kohtaan?

                                              With love,
                                             M

Lierac Hydragenist

elokuuta 25, 2015

Voi vain ihailla ihmisiä, joilla on taitoa tehdä kukkasista taidetta. Tämä floristi ei toki ole ihan pikkunäpertäjä, sillä hän tekee kukat myös presidentinlinnaan. Olipa ihana päästä nauttimaan tästä kukkien herkästä ja suloisesta sirottelusta bloggaajien ja apteekkihenkilökunnan yhteisessä Lierac Hydragenist-tuotesarjan lanseerauksessa, Olo-ravintolassa.





Kukat oli valittu sillä perusteella, että juuri näitä kukkasia käytetään  kosmetiikassa. Lisäksi mm. maljakoissa toistui voidepurkkien hopeanvärinen kansi. Hieno kukkakokonaisuus ja organza-kankaat toivat sarjan kauniisti esille.


Mitä Hydragenist sitten on? Tämä on uusi syväkosteuttava hoitolinja kaikenikäisille. Joten mikäli kaipaat syväkosteuttavaa hoitotuotetta, joka heleyttää ihoasi sekä silottaa juonteet ja palauttaa raikkauden, niin tämä voi olla juuri sinulle.
    
Hydragenist -ihonhoitolinja hyödyntää hapen soluja aktivoivaa vaikutusta lisäämällä vettä sitovia ainesosia tuottavien solujen happipitoisuutta ihon pinnassa ja syvemmissä kerroksissa- tuloksena iholle optimaalinen kosteutus. Iho on kostutetumpi, juonteet ja rypyt ovat siloittuneet sekä ihon täyteläisyys palautunut. Iho saa takaisin nuorekkaan raikkauden ja heleyden.
Lehdistötiedote

Saimme blogitestiin seerumin, joka tuoksullaan kyllä jo hurmasi meidät ja kädenselkämyksen pehmeys tuotteen kokeilun jälkeen enteilee hyvää. Tuote sopii siis kaikille ihotyypeille ja näitä Lieracin voiteita ja seerumeita voi myös vapaasti sekoitella keskenään, ihon kunnon vaihteluiden mukaan.

Tuotteet ovat saapumassa pikapikaa apteekkeihin.
Onko Lieracin tuotesarjat sinulle tuttuja?

Lehdistönäyte

                                                      With love,
                                                   M

                                                                                     

Viini- ja kriketti-ilta by Hardy`s

elokuuta 24, 2015

Piipahdin tänään kaikessa kiireessä Southparkissa blogitilaisuudessa, johon meille nelkytplusbloggajillekin oli kutsu saapunut. Paikalle oli lennähtänyt myös Mr Hardy aina Australiasta asti vaimonsa kera kertomaan Hardy`s viineistään. Lisänä tähän oli vielä mahdollisuus tutustua kriketti-pelin saloihin. Meikäläinen helposti sekoittaa tuon krokettiin, joten oli kyllä hieman erilaiset mailat ja jutut kyseessä.



Ruokana oli superhyvää hampurilaista autralialaiseen tapaan ja tässä oli  sellaisia makuyhdistelmiä, että voi pojat. Mm. kasviksia, joissa oli kalakastiketta ja mausteita ja tämän sörsselin yleensä annetaan vuoden verran muhia. Kyseistä maustekasvisseosta oli tosin tällä kertaa marinoitu vain kaksi kuukautta. Liha tuossa hampurilaisessa oli naudanlihaa, jota oli hauduteltu noin kolmekymmentä päivää. Joten ei ihan pikaruokaa. Mutta mielettömän hyvää ja olisin voinut kyllä syödä jopa toisenkin. Mutta kalakasvismössö nyt jäi, allergiasyistä kokematta.





Lisäksi oli myös tarjolla ihania salaatteja ja jälkiruokana suklaakakkua. Meikäläinen oli tyytyväinen ja hei, ei löytynyt sieniä jälkkäristä tällä kertaa.




Meitä nelkytplusbloggajia oli paikalla vain me kolme, minä, Lumo ja Taru. Mutta hyvin se meni näinkin. Kiitokset ladyt seurasta ja Tarun siskolle myös kiitokset kuvauksesta.


Krikettiä päädyin seuraamaan vain täältä takaa, sillä turha minun olisi ollut sen melan kanssa sinne lähteä heilumaan. Kiitokset vain järjestäjille, iltahetki oli miellyttävä.

Bussimatkalla jouduin noloon tilanteeseen, kun olin painanut leimauslaitetta, niin tarkastajat astuivat heti seuraavalla pysäkillä kyytiin. Lipun tarkastuksessa tarkastaja halusi katsella lippuani tarkemmin ja huomasi, ettei sitä ollut painettu lainkaan. Minä olin ihmeissäni, sillä painoin kyllä ja sen sanoinkin, mutta ilmeisesti en tarpeeksi kovaa, joten vähän pöksyt tutisi, että nytkö kivan illan päätteeksi napsahtaa sakot. Mutta yllätys oli suuri, kun tarkastajamies sanoi leimaavansa kortin ja muistutti minua olemaan tarkempi ensi kerralla painamisen suhteen. Huh, nyt kyllä opin, että paina, paina ja kuulkaa, jos se bussi seisoo siellä jollakin pysäkillä ruuhkauttamassa liikennettä, niin minä se vaan siellä painan leinauslaitetta, jotta varmasti tulee se arvo merkityksi. Ilahduttavan ystävällista kuitenkin ja se teki illasta vielä mukavamman. On maailmassa vielä kivoja ja ymmärtäväisiäkin ihmisiä.

                                              With love,
                                             M

Tommy Hilfiger shoes

elokuuta 23, 2015

Minun mieheni on aina ollut kenkien kerääjä, eli ostaa mielellään tyylikkäitä ja arvokkaita kenkiä. Niitä on sitten vuosien saatossa kerääntynyt ja pois niitä ei saa heittää, vaikka ovatkin jo hieman kulahtaneet. Olen aina naureskellut hänen kenkäinnostukselleen, mutta toisaalta näin keski-ikäisenä ja hieman jaloista kärsineenä olen huomannut, mikä merkitys hyvillä kengillä on. Tommy Hilfigerin kengät osuivat kohdalle Tallinnan reissulla, kun Tiia, Minäkö keksi-ikäinen-blogin pitäjä nappasi ne hyllystä ja alkoi niitä sovitella. Kengät olivat Tiialle kuitenkin liian pienet ja koska ne olivat puoleen hintaan, niin pakkohan minun oli tarttua syöttiin. Isoilta ne aluksi tuntuivat, mutta oman pohjalliseni kanssa juuri passelit. Enhän minä nyt kenkiä aikonut ostaa, mutta taasko tässä kävi näin, että kortti vingahti ja minulla on uudet kengät kassissa. Olen tainnut sairastua kengänkerääjätautiin. Kantapiikistä selvittyäni ja tukipohjallisia käyttäessäni, olen ostellut useammat kengät viimeisien vuosien aikana, kuin koskaan. Mutta aina ei voi tietää, vaikka kengät kuinka tuntuisivat hyviltä kaupassa, niin ovatko ne myös kaupungilla koko päivän tallustaessa vielä illalla jalassa mukavat. Tallinnan reissulla kyllä huomasi, että New Balance-kengät olivat hyvä ostos silloin keväällä ja jalat ja selkä eivät tulleet lainkaan kipeiksi. Se oli kuulkaas perustelu myös näiden uusien kenkien ostamiselle, tuntuivat samanlaisilta ja onhan se hyvä, että on vähän värivaihtoehtoja.



Nyt pitää vain muistaa suihkutella nupukinahan hoitoainetta pintaan ja here I go again!

Tässä on kärvistelty viikko flunssan kourissa ja ihan tuntuu siltä, kuin se alkaisi menettää hieman kiinnostusta minua kohtaan. Jokohan siitä vihdoin pääsisi eroon.

Mukavaa aurinkoista sunnuntaita!

                                                          With love,
                                                      M

                                               

Art Priori Tallinna

elokuuta 22, 2015

Jatketaanpa juttua Tallink SiljanVisit Tallinn ja Helsinki Design Weekin järjestämästä matkasta ja ruoka-osiosta. Tallinnan Designmatkalla saimme tutustua oikein hienostuneeseen ruoka-ravintolaan Vanhassa Kaupungissa, Art Priorissa, Olevimägi 7. Tämä yhdistetty galleria-ravintola oli kyllä kaunista katseltavaa. Musta ja valkoinen maustettuna hieman harmailla sävyillä toi mieleen ylellisen ja elegantin ravintolan. Aivan ihanat puitteet kierreportaineen ja seinillä olevine taideteoksineen antoi kyllä heti lupauksen hurmaavista makuelämyksistä.





Alkupalana tarjoiltiin ihastuttavaa paikan päällä leivottua tummahkoa leipää ja kiven päällä hienosti tarjoiltuna maksapateeta, tosin itse en ole mitenkään maksan ystävä. Kiltisti kyllä sitä maistelin ja ihan se maistui, no maksapateelta. Viehättävä ja esteettinen tarjoilu sai meidät huokailemaan tyytyväisenä.


Minä sain lammasta, sillä olen kala-allerginen ja vähän pelkäsinkin, että kalaa tarjotaan. Onneksi Pupulandian Jennillä oli sama allergia, joten saimme siis tällaiset annokset. Maistuva lammas, ei ollenkaan villava, kuten joskus, kun olen lammasta syönyt. Mutta nolottaa myöntää, ettei lammaskaan ole minun herkkua, taidan olla nirppanokka.


Naapurin lautasella oli siis kala-annos ja kuulemma oli ihan herkullista. Kauniisti aseteltu ruoka-annos tuo kyllä juhlavuutta ruokailuun. Designia, todellakin.


Lopuksi meille tarjottiin jälkiruoka, joka oli kuin taideteos. Siinä oli  suklaakakkua, punajuurta, sieniä ja jäätelöä. Joo-o, kyllä oli sieniä ja siinä sitä sitten hieman tuli nieleskeltyä ja mietittyä, että tykkäänkö vai en. Kyllä tämä nyt menetteli, mutta en minä ymmärrä, miksi sieniä tulisi sotkea jälkiruokiin. Sienet eivät mitenkään nousseet positiivisena makuelämyksenä esille tästä annoksesta. Kaavin kaikki suklaat sieltä pohjalta ja sitten mutustelin tuota punajuurta, joka ei maistunut onneksi liiaksi ja sitten taiteilin sen jäätelön kanssa, sillä siinä se sieni jotenkin maistui liikaa. Mielenkiintoista. Annos kun oli niin kaunis. Mutta hei, joku voi oikeasti tykätä tästä, joten kyllä kannattaa mennä vaikka kurkkimaan sisälle ja kokeilla kulinaristisia makuelämyksiä, jos tästä tulisikin uusin herkkusi. Ruokalista oli täynnä erikoisuuksia ja kiittelin luojaa siitä, ettei minulle tarjottu naudan vatsalaukkua. Ehkä suhtaudun hieman suppea-alaisesti näihin erikoisiin ruoka-aineksiin, mutta tietyt ruoka-aineet aiheuttavat minulla stopin. Ruokalistat vaihtelevat täällä kyllä sesongin myötä, joten jos toisen kerran tänne menisi, on vaihtoehtoina sitten muuta. Kyselin pihveistä, johon he totesivat, että on kyllä, mutta hinta on 130 e annos. Aha. No ei taida olla sitten meidän perheellä mitään asiaa tuonne pihville. Muutoin ruoka-annosten hinnat olivat suomen hintoihin verrattavissa.
Loppuun totean, että design tulee kyllä kauniisti esille, niin miljöössä kuin annoksien ulkonäössä ja jos kaipaa erikoisempia herkkuja, niin tämä on juuri oikea paikka istua ja nauttia hienoista annoksista uutukaisessa ravintolassa ja samalla voi ihailla seinillä olevia taideteoksia.

Yhdessä blogimatkalla Tallink Silja, Visit Tallinn ja Helsinki Design Week 



                                                  With love,
                                                         M

Auto Post Signature

Auto Post  Signature