Nivelrikko! Entä, jos en voi enää kutoa?

tammikuuta 02, 2017

Keski-ikä. Tuo suoraan sanottuna pirullinen vaiva. Nyt se otti vallan ja iski minua suoraan näpeille. Näin on, että pitkään vaivannut sormissa oleva särky ajoi minut ennen joulua työpaikkalääkärille ja siitä lähti pallo vierimään. Lääkäri kuunteli vaivojani ja määräsi röntgeniin ja otatti myös purkkitolkulla verta. Särky minulla on ollut oikean käden etusormen ensimmäisessä nivelessä jo jonkin aikaa, mikä ärsyyntyy nelomisessa tai kutomisessa, kuinka tämän vain haluaa ilmaista ja virkkaamisen jälkeen se on pahinta. Myös muissa sormissa on ollut kipuja, mutta lähinnä vain kylmässä ärsyyntyvät. Olin aiheesta google-kaverilta kysellyt ja sehän heitti minulle heti kauhuskenaariot peliin. Rauhoituin ja päätin siis odottaa oikean lääkäri tuomiota.



Tulokset tuli viikossa ja pelkäsin jo reumaa ja kaikkea. Ei ollut onneksi reumaa, mutta nivelrikko/kulumaa löytyi tuosta etusormesta. Veti kyllä meikäläisen hiljaiseksi se puhelinsoitto. No, hävettää tätä surra, sillä ystävähän juuri selviytyi rintasyövästä ja tämähän nyt vain rajoittaa jotakin asioita elämässäni. Saattaapi levitä muihinkin sormiin vuodessa tai sitten menee kymmenen, mutta parannuskeinoa ei ole. Apuna on nivelvoide ja särkylääke. En ole niin pitkälle kuitenkaan joutunut vielä tämän kanssa, että särkylääkkeitä joutuisin popsimaan. Kunnon lämpimät hanskat käsiin, jotka jo jouluna sain, jottei sormet palele, sillä silloinhan tuo särky yltyy. 



Lihaskuntoa peliin, joten salille tieni käy, olenhan siellä jo "viettänyt aikaa" miehen seurassa, mutta nyt rauta alkaa tosissaan nousta. Lisäksi päätin ruveta lankkuilemaan. Eli minuutti päivässä lankussa ja siitä sitten lisätään aikaa. Niin, ehkä se ei heti tuo lankku-hommeli toimi, mutta aion yrittää kuitenkin. Lähteekö joku mukaan tähän lankkuiluun, sillä pelkästään sillä saa hyvän ryhdin ja pyykkilautavatsan ja kaikkea kivaa!? Heh, no vähän huumoria on pakko heittää, jottei menis elämä turhan totiseksi. Katotaan, kuinka mirkun käy! Liikuntaa pitää kuitenkin lisätä, se tuli googlesta ainakin selville ja painonpudotustakin siellä suositeltiin, mutta se oli lähinnä niille, joilla on polvien kanssa ongelmia ja myös sitä ylipainoa.
Vanhuus ei siis tule yksin ja kaikkea ei-niin-kivaa- se tuo mukanaan, halusi tai ei.  



Olen vain niin sydämeltäni kutoja-neuloja-virkkaaja -näpertelijä, että kyllä minua harmittaa, etten saa tästä terapiasta enää täysillä nauttia. Onneksi uskon, että tuolla ompelukoneella surautan sitten senkin edestä, kun se ei niin rasita sormien niveliä. Joten ei tästä nyt voi numeroa tehdä, vaikka nyt postauksen myötä teinkin. Minä aion kyllä neuloa/kutoa silti, mutta ehkä kunnioitan ja kuuntelen hiukan enenmmän kehoani, jotta en rasita niitä sormia liikaa ja jouduta tätä tautia ja jottei sormet ihan tule kamaliksi möykyiksi ja jäykiksi. Kaihoisasti katselen lankakauppojen alennuksia, mutta ehkä nyt hieman odottelen, kuinka totuus sitten iskee ja kipu sormissa jäytää ja huutaa lopettamaan. Yhdet sukat juuri aloittelin, kuitenkin, joten periksi ei anneta, hulluuttako lie!?

Löytyykö sieltä kohtalotovereita?


39 kommenttia on "Nivelrikko! Entä, jos en voi enää kutoa?"
  1. Minulla on olkapäässä ja toisessa polvessa nivelrikkoa ja kulumaa. 40v kun tuli täyteen, niin alamäki alkoi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirskuleen keski-ikä ja sen mukana tulevat vaivat!! Arvelinkin, että mulle löytyy kanssasisaria:) Tsempit meille!

      Poista
  2. Tuo on todella harmillista sinulle, ahkeralle kutojalle ja virkkaajalle (tai pitääkö sanoa neulojalle)
    Ompelukone surisee sitten sitäkin ahkerammin. Minulla on nivelrikkoa vasemman käden nimettömässä, sormi on kummasti taipunut, mutta se ei särje.
    Liikuntaa pitäisi täälläkin lisätä. Entisestä hoikasta tytöstä on tulossa kovaa vauhtia pullero, aioin tuohon laittaa hymiön, mutta ei se siihen sovi.
    Hyvää ja liikunnallista uutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi kurja juttu, mutta tämän kanssa on nyt aloitettava taiteileminen ja löydettävä balanssi. Uskon, että kesällä ei särje sitten niin, koska lämpö ja jo saunominen auttaa!
      Meitä on siis täällä useampi samojen vaivojen kera ja niin uskoinkin. Koitetaan siis lisätä sitä liikuntaa ja "pärjätä"! Tsemppiä!

      Poista
  3. No siis..neuloin eilen pitkästä aikaa muutaman tunnin ja voi moro mua sattuu tänään käsiin. Toki tiedostan,että ongelma ei välttämättä ole pelkkä neulominen vaan varmaan huono työasento yms. toimistotyössä on ongelman saanut aikaiseksi. Liikuntaa munkin pitäis lisätä. Pelottaa vaan,että miten mun näpsäilyjen käy, jos en enää kohta pysty mitään tekeen :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auts ja sä olet viel nuori!!! No, jospa se sulla selviää syy jostain muusta ei niin pysyvästä jutusta! Työasento on toki tärkeä sekä kässässä että koneella kirjoittaessa. Tuli just suoristettua selkä:) Mutta liikunnan perään kaikki huutelee ja varmaan kellekään ei ole huonoksi tuo lihaskunnon lisääminen. Mä jo juoksentelen ja zumbailen innolla ja nyt lankutankin:D Kyllä se tästä ja muista, että kunnon tauko aina neuloessa, jottei tule ongelmia:)

      Poista
  4. Voi ystävä hyvä, nivelrikon kanssa voi vielä elää ihan melkein täysillä. Mulla on kymmenisen vuotta rikko ollut kaverina, ei kiva kaveri ollenkaan, muttei pahimmasta päästä: polvissa, selässä, olkapäissä, sormissa, varpaissa. Ai että haittaako pihahommia, haittaa! Onneksi, kuten varmaan sinäkin, syntymälahjaksi saatiin sisukkuutta, se auttaa vaikka ei helpota, joskus päinvastoin. Mulla on polvet aika hankalat, lokakuun puhdistusleikkauksen jälkeen tyhjennetty nivelnesteestä kolme kertaa, kaksi kertaa laitettu kortisonia. Ensi kuulla lähden mussun kanssa reissuun, sitä ennen aion tyhjennyttää polvet ja hankkia jäykkäpohjaiset kengät, edellisellä matkalla tuli akkavarpaaseen rasitusmurtuma, hidasti ikävästi kun tykkään kävellä.

    Kohta on 60 vuotta täynnä, en aio antaa periksi. Ruokavaliota olen muokannut, kiloja yritän karistaa, liikuntaa lisätä...niin ja iloisella mielellä matkaani taapertaa! Kipulääkepurkilla joskus käyn, en joka päivä kuitenkaan.

    Kohtuulisuus on hyve, jota kannattaa kässyissä opetella, kuten puutarhanhoidossakin, helppoa se ei aina ole!

    Mukavaa alkavaa vuotta Sinullekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Saila kannustavasta kommentista!:) Sulla on nyt ainakin kokemusta ja tietoa, sillä välillä kun tosiaan lukee googlesta, niin menee pää pyörälle tän kanssa. Minulla on vasta pienet ongelmat ja harmit, mutta pelottaa miten se leviää. Nyt kun luin sun kertomukst, niin tuli sellainen olo, että mä näytän sille! Voiskohan se poistaa kuten facekaverin, joka alkaa ärsyttään?:D No, ehkei, mutta sen kanssa pitää oppia elämään.
      Nuo sun leikkaukset kuulostaa huikeelta ja varmaan polvissa rikkoa hoidetaankin eri tavalla. Mutta ihana kuulla, että olet saanut harrastaa silti omaa rakastamaasi juttua!
      Äidillä taisi olla myös käsissä jotain vastaavaa kun mulla, kun ei voinut vanhemmiten enää kässää tehdä. Sieltä lie peritty.
      Tuo kohtuulisuus himoneulojalle onkin tämän vuoden tavoite:)
      Hyvää alkavaa vuotta ja kiitos vielä tsempistä!

      Poista
  5. Minulla on nivelreuma (psoriasisreuma), joka pahenee vain! Talvi ei ole reuman ystävä, eikä psorinkaan, joten olen iloinen leudosta talvesta ja odotan innolla kevättä. Itselläni ongelmana ovat lähinnä suuret nivelet, tällä hetkellä polvi.

    Minäkin olen karsinut ruokavaliostani sokerin, gluteenia rajoitan. Kalanmaksaöljy on ilmestynyt aamiaiselleni mukaan ja eniten minua auttaa mielialan pitäminen korkealla luonnon ja reippailun avulla.

    Kokemus on opettanut kohtuutta - kivut ovat hyvä mittari.

    Oikein hyvää alkanutta vuotta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No meitä löytyy tähän joukkoon jo monta:) Ruokavaliosta ja Glugosamiinsta olen olen myös kuullut, mutta katsotaan nyt ajan kanssa mitä kannattaa tehdä.
      Kohtuullisuus kaikessa pätee tähänkin vaivaan, ei tolkuttomia rasituksia! Tuo lämmin leuto talvi sopisi minullekin:)

      Poista
    2. Niin ja hyvää uutta vuotta sinne myös!

      Poista
  6. Voi Minna, kyllä mä uskon, että sua harmittaa! Ja se on ihan normaalia tuntea niin. Onhan kyse sulle rakkaasta harrastuksesta, jota mielellään jatkaisit samalla vauhdilla <3 Mutta onneksi ei sentään koko harrastusta kielletty eikä kyse ole mistään vakavammasta. Mä yritän ajatella tuontapaisissa asioissa niin, että aina voisi asiat olla pahemminkin, vaikka paljon harmittaisi tai surettaisi. Silloin sitä rauhoittuu mieli jo vähän... Ja joo, mäkin yritän alkaa lankkuilemaan minuutin päivässä :D Muutenkin tänä vuonna aion kiinnittää paljon enemmän huomiota terveellisiin elämäntapoihin ja etenkin säännölliseen liikkumiseen. Mukavaa alkanutta vuotta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä näin on Mia, että ei tässä hätää ja voisi olla asiat huonommin. Mutta nämä pitää myös pohtia läpi, jotta voi sitten ottaa sen rennomman asenteen, alkujärkytyksen jälkeen :)
      Lankkuilun olen jo aloittanut ja mies auttaa tuon kuntosalitreenin tekemisessä, joten tiedä kuinka piukkana ja timmissä kunnossa tässä kohdataan seuraavan kerran!:D Vapise nivelrikko! Hyvää uutta vuotta myös sinne!

      Poista
  7. Voi harmitus, Minna :( Minulla on polvessa nivelrikkoa ja onhan se inhottavan kipeä, kun pahaksi äityy. Suurimman osan aikaa sen kanssa kuitenkin pärjää ihan hyvin. Pitää vaan malttaa olla rasittamatta liikaa/väärällä tavalla. Peukku salitreenille, se tekee hyvää! Ihanaa tätä vuotta joka tapauksessa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, elämässä on välillä näitä alamäkiä, mutta kyllä se tästä ja kuten sanoit pitää olla turhaa rasittamatta! Harmittaa tietysti, mutta ei kait sitä muuta voi, kun hiukan yrittää säästellä itseään ja sitten kuitenkin haastaa ja rasittaa toisaalta kroppaa! Salitreenit ei mua niin innosta, mutta nyt on syytä alkaa innostamaan:) Mukavaa uutta vuotta myös sinne!

      Poista
  8. Google-diagnoosit on aina pahempia, välttelen itse googlettamasta oireitani viimeiseen asti, koska sieltä pompsahtaa aina pahin esiin ekana. :D Vanhuus ei todellakaan tule yksin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monesti Google liiottelee, niin musta tuntuu:) Mutta kyllä se tiesi suunnilleen mistä oli kyse! Vanheneminen on haastavaa, mutta elämä on:)

      Poista
  9. Hei, ei huolta suurta kannata kantaa. Nivelrikkoa sairastanut kymmenen vuotta ja joka vuosi neuloin erinäisiä töitä n130 . Nivelrikko siis oikeankäden etusormi peukalo alueella, varpaissa, polvissa ja olkapäissä. Syön nivelrikkoon cartexania ja on auttanut. Yhdesti oon kortisonin saanut kaikkiin niveliin. Ja todella neulon joka päivä, muiden mielestä ihan " hulluna". Tsemppiä !
    Päivi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Päivi tästä! Se ei siis pahene neuloessa?:) Hyvä kuulla, jotta tiedän, ettei sitä tarvi kokonaan lopettaa! Minulle tarjottiin vain sitä voidetta ja kipulääkkeitä pitää ottaa, jos särkee. No, en vielä ole käyttänyt kuin sitä voidetta ja kaipa se helpottaa hiukan:)

      Poista
  10. Nivelrikko on kurja juttu, mutta ei ne tekemiset siihen lopu. Eikä sen elämän edes tarvitse pyöriä sen nivelrikon ympärillä. Mulla on ollut nivelreuma jo 25 vuotta ja sen oheiskaverina sormien nivelrikko varmaan 15 vuotta. Tai enemmän tai vähemmän, mutta joka tapauksessa sitä on ja vuosien kestäneen huonon reumalääkityksen vuoksi myös tuo nivelrikko pääsi melko pahaksi. Kaksi vuotta sitten tekonivelleikkauksen yhteydessä toimintaterapeutin kanssa juteltiin tosi paljon tästä ja niinhän se on, että liike on lääke. Tässäkin. Jos on kipua, en neulo tai virkkaa tai mitään muutakaan, koska en pysty. Mutta kun ei ole kipua, teen. Sormet on jäykät ja kömpelöt, mitään pientä piiperrystä en pysty tekemään kuten helmitöitä tai nukkekotijuttuja, mutta kaikkea muuta kyllä. Hyvin mielelläni lahjoittaisin nivelrikon ja etenkin nivelreuman pois, jos se vain olisi mahdollista. Mutta ei se normaalia elämää mitenkään haittaa. Välillä vain vähän hidastaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaima tästä tiedosta! Tämä juttu kun on minulle uusi ja tietoa janoan ja jotain tästä toki jo tiesin, mutta kun en edes lääkäriltä tajunnut/kehdannut kysyä, että saako nyt kässää ollenkaan tehä! Luulin, että se pahenee, jos tekee jotain vastaavaa rasitusta ja kohta kaikki sormet on nakkina. Liike on lääke, mutta niin, ettei rasitu liikaa, ilmeisesti. Hei eikö voitais tehdä yhteiskeräys, jossa voisi tän nivelreikon ja reumankin lahjoittaa pois!:D
      Kaipa tässä voisi tuolle miehelle ehdottaa noita piiiiitkiä etelänlomia näin talvisin, kun kipu yltyy kylmällä, jotta onhan tästä jotain hyötyä! Tosin, en usko, että ihan menee miehelle läpi tämä ehdotus:D

      Poista
  11. Tsemppiä rikon kanssa! Ite täytän muutaman viikon päästä 30 ja oon niin vaivanen, että... Mää siis tuun vaivoineni perässä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä? Onko sitä jo nuorillakin aikuisilla??? En ole tiennyt,luulin vain keski-ikäisten iloksi:D Tsemppiä, kohta voidaan perustaa rikkonaiset-ryhmä!

      Poista
  12. No voihan ei! Kovasti tsemppiä sinne ja toivotaan parasta! Hyvää uutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempistä, en vielä heitä uhastakaan kutimia nurkkaan:)Niin ja hyvää uutta vuotta sinne myös!

      Poista
  13. Isosiskoni aina sanoi minulle että odota vaan kun 40 täytät niin vaivat alkavat ja niinhän se meni. Vanhuus ei tule yksin. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se varmaan niin on, että aina vaan tulee lisää kolotuksia sun muita:) Kiitos tsempeistä!

      Poista
  14. Täälä yx kohtalotoveri ☺ Monta vuotta sormien nivelet on ollut kuin "joriinin juuret". Olen saanut sellaisen neuvon, että nivelrikkoisia jäseniä on syytä käyttää jos se kivuilta vain on mahdollista.
    En kovin herkästi noita tapuja pistä poskeeni, mutta joskus on pakko ottaa muutaman päivän kuuri ☺
    Tsemppiä ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kohtalotovereita tuntuu löytyvän, mikä hieman helpottaa, etten ole yksin:) Mutta tuo on hyvä kuulla, ettei tarvitse alkaa välttämään kaikkea ja istua vain kädet sylissä! En minäkään kyllä haluaisi alkaa lääkkeitä syömään, ennenkuin on pakko! Kiitokset tsempistä ja sinne myös!

      Poista
  15. Tästä juteltiinkin asiasta ja sanon, että vanheneminen on kyllä pirullista ja toivon todella, ettei vaivasi pahene. Mitä hitsiä tekisit, jos et voisi enää kutoa. Ei ajatella moisia. Omassa suvussa on reumaa paljon ja olen huomannut, etten muutamaan vuoteen ole saanut enää purkin kansia auki, ei ole voimaa käsissä. Lisäksi sormet puutuvat ja niitä ajoittain kolottaa. Olisiko sitäkin sitten, voi vanhuus.

    Muiskuja yhveli <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiia tsempeistä! Kyllä se vaikuttaa siltä, että liekö se kuuluu asiaan, että sormissa alkaa tuntea, jos on kovin niitä rasittanut, kuten minä kässällä ja joku muu ruumiillisessa työssä. Minullakin on voimat huvenneet sormista ja jo aikoja olen kärsinyt puutumisista ja varsinkin yöllä. Toivottavasti sinulla ei ole/tule reumaa. Tämä rikko ei ole niin paha juttu, kaiketi. Mutta ollaan mekin, kun seuraavan kerran tavataan, niin aletaan vaan puhua sitten säryistä ja kolotuksista!:D

      Poista
  16. Neliskanttiset puikot ovat nivelrikkoisen neulojan parhaat kaverit. Kyllä voi hyvin neuloa, jos nivelet pahana, pitää pitää neuloessa veryttelytaukoja välillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahaa, onko sellaisiakin:) Kiitos tästä! Pitää googlelta kysyä, millaiset ne on. Taukoja on toki järkevä pitää muutoinkin, mutta varmana tässä tapauksessa tarkemmin!

      Poista
  17. Minna ystäväni <3! Täällä myös sormen nivelistä nivelrikkoinen ystävättäresi. Mulla on ollut nivelrikko jo "vuosia". Mutta nyt tuntuu, että rintasyövän jälkeen kolotus ja kipu ovat vaan pahentuneet, varsinkin nyt kylmällä. Ja nivelrikosta saa harmistua. Kaikilla meillä on omat "kipumme" ja "vaivamme". Mutta kuule, kaikesta selviää, ystäväni, aina jotenkin päin! Mm. niillä hyvillä hoito-ohjeilla ja liikunnalla! Niinpä olen lankkuhaasteessa mukana! Maaliskuu on sitten "valtakunnallinen" kyykkyhaastekuukausi, haastanpa sitten sinut siihen mukaan :) Pidetään itsestämme ja toisistamme huolta niin fyysisesti kuin henkisesti, se jo auttaa kaikissa vaivoissa kummasti ;) Ja salitreenit, jes! Täälläkin treenataan ja nyt tosissaan, ihan ohjattujen ruokavalioiden kanssa! Terkut & halaukset <3!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voihan hitsit! Sinullakin? Ei ole tullut puheeksi kaiken muun oheessa! No voi ei, en todellakaan ole yksin, kohta meitä on niin iso kööri, että vitsailinkin, että pitäisi ihan rikko-ryhhmä perustaa:) Mutta eihän tämä meitä lannista, jos isommistakin jutuista selviää!
      Tuohon kyykkyhaasteeseen pitänee perehtyä, mutta mukana ollaan:)
      Salitreenit mulla on hakusessa ja on mennyt vähän siihen vanhaan malliin, jos muistat kuinka treenattiin:D Ei juorutessa paehmmin mun lihakset kiinteytyneet:) Mutta nyt mies lupas alkaa ohjata!
      Terkut ja halit ja koetetaan nähdä, kun palaat! <3

      Poista
  18. Täällä on yksi aloitteleva kohtalotoveri :) Vielä ei siis ole nivelrikko mitenkään paha sormissa, mutta pahasti pelkään, että se tästä pahenee. Viime talvena oli ensimmäiset oireet. Mummullani on paha nivelrikko sormissa, mutta ei se ole häntä estänyt käsitöitä tekemästä. Hänellä on siis ollut nivelrikko sormissa niin kauan kuin minä muistan ja muistini ulottuu melkein 40 vuoden taakse :) Vasta sitten, kun mummuni piti pitkiä taukoja neulomisessa ja virkkaamisessa, niin tauon jälkeen sormet olivat kipeät ja käsitöiden tekeminen vaikeaa. Toivottavasti oma rikkoni etenee samaa kaavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No moi vaan kohtalotoveri! Kuulostaa tuo sinun mummosi tarina vähän samalta kuin äidilläni oli. Hän valitteli, ettei enää pystynyt tekemän käsitöitä ja saattoi olla myös syynä pitkät tauot. Eli kannattaa vaan pitää ne sormet vissiin liikkeessä ja sillä taalla vetreenä, ilmeisesti:)
      No tsempit sinne, pitää toivoa, että ei etene kovin nopeasti nämä kulumat!

      Poista
  19. Nivelrikkoa poteville hyvä teksti:http://suomenterveysravinto.fi/blogi/luonnollisempia-keinoja-nivelrikon-hoitoon/

    VastaaPoista

Auto Post Signature

Auto Post  Signature